Turkki asetti maanantaina uusia vaatimuksia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun mukaan Turkilla on kaksi tavoitetta: maan terroristijärjestöiksi luokittelemien tahojen aktiviteettiin puuttumisen sekä asevientikiellon kumoaminen.
– Suomen ja Ruotsin on päivitettävä terrorismin torjuntaa ja puolustusteollisuutta koskevia lakejaan. Allekirjoittamamme yhteisymmärryspöytäkirja on erittäin hyödyllinen näille maille. Ruotsi ja Suomi sitoutuvat siinä täysimääräiseen yhteistyöhön Turkin kanssa terrorismin torjunnassa ja ne sitoutuivat myös asevientikiellon ja rajoitusten purkamiseen ja yhteistyön lisäämiseen, hän sanoi turkkilaisen tv-kanavan haastattelussa Daily Sabah -lehden mukaan.
Cavusoglun mukaan Turkin tuki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ei ole vielä lopullinen.
– Sopimus ei ole tämän asian loppu, Suomen ja Ruotsin on nyt pidettävä lupauksensa, ulkoministeri sanoi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:56
Turkki toimii vastahankaisesti, koska se testaa saamaansa valtaa.
Asevientirajoitusten purkaminen puhuttaa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) sanoi Uuden Suomen haastattelussa kesäkuun alussa suoraan, että Sanna Marinin (sd) hallituksen pitäisi tarkastella asevientilupia Turkkiin.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) on vihjannut samaan suuntaan, joskin vain korostamalla lupien poliittista harkinnanvaraisuutta.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on pyöritellyt asekaupan rajoituksia Ylellä siitä näkökulmasta, että Suomen Nato-jäsenyys voisi muuttaa asevientiin liittyvää ajattelua.
Sen sijaan esimerkiksi hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Lohikoski on katsonut, että "Suomen on pidettävä linjansa, eikä myöntyä aseviennin höllentämiseen tai kurdipakolaisten luovuttamiseen".