YK:n kidutuksen vastainen komitea arvostelee Suomea turvapaikanhakijoiden kohtelusta. Sen mukaan Suomen lainsäädäntöön on tehty viime aikoina muutoksia, jotka saattavat heikentää turvapaikanhakijoiden oikeussuojakeinoja ja lisätä palauttamisriskiä.
Komitea on huolestunut muun muassa siitä, että Suomi ei tunnista riittävän hyvin kidutuksen uhreja ja että Suomi ottaa turvapaikanhakijoita säilöön erityisesti maasta poistamisen yhteydessä. Lisäksi komitea huomautti, että Suomi ei tilastoi riittävän kattavasti säilöön otettuja turvapaikanhakijoita ja paperittomia ja että ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja suojelu on puutteellista.
Osaan ongelmista Suomi on jo puuttunut. Esimerkiksi maasta poistettavien turvapaikanhakijoiden säilöönottoa ollaan osin korvaamassa asumisvelvoitteella, jossa turvapaikanhakija olisi velvoitettu ilmoittautumaan säännöllisesti määrätyssä vastaanottokeskuksessa, kertoo johtava asiantuntija Elina Immonen sisäministeriöstä.
Lisäksi komitea vaati, että Suomi myöntäisi kaikille ihmiskaupan uhreille vastaanottolain mukaisen toipumisajan.
– Tällä hetkellä Suomi myöntää laittomasti maassa oleville ihmiskaupan uhreille ulkomaalaislain mukaisen harkinta-ajan, jonka katsomme ajavan saman asiaan, Immonen sanoo.
Tutkintavankeus lyhenemässä
Komitea moittii Suomea myös tutkintavankien liian pitkistä pidätysajoista, käsirautojen käytöstä vankikuljetusten aikana ja etälamauttimien käytöstä muun muassa poliisiasemilla. Lisäksi komitea toistaa huomautuksensa muun muassa vessattomista paljuselleistä, kidutusrikosten vanhenemisesta, alaikäisten vankien säilyttämisestä aikuisten joukossa ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen Ulla Mohellin mukaan eduskuntaan on jo jätetty esitys, joka lyhentäisi tutkintavankeuden enimmäisajan neljästä viikosta viikkoon. Paljuselliongelmakin on ratkeamassa.
– Helsingin vankilassa paljuselleistä päästään eroon ensi vuoden alussa. Hämeenlinnassa vangit pääsevät vessaan ympäri vuorokauden, Mohell kertoo.
Oikeusministeriön hallitussihteerin Juho Martikaisen mukaan käsirautojen käyttö vankikuljetuksissa koskee lähinnä Vantaan vankilaa. Sinne ollaan hankkimassa linja-autoja, joissa jokaiselle vangille on oma tila, jolloin käsirautoja ei tarvitsisi käyttää.
Toisaalta valmisteilla oleva hallituksen esitys antaisi mahdollisuuden päättää käsirautojen käytöstä kaikilla saman kuljetuksen vangeilla koko kuljetuksen riskin mukaan. Nykyisin arvio pitää tehdä joka vangin kohdalla erikseen. Esitys menee todennäköisesti perustuslakivaliokuntaan.
Alaikäisten vankien kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Suomessa alaikäisiä vankeja on keskimäärin alle kymmenen, ja eristäminen aikuisista johtaisi helposti heidän säilyttämiseensä täysin yksin.
– Jos taas alaikäiset sijoitettaisiin omaan yksikköön, monien heistä olisi pitkien välimatkojen vuoksi vaikea pitää yhteyttä perheisiinsä, Martikainen sanoo.
Turvakodeille rahaa
Myös väkivaltaa kohdanneiden naisten asemaan on vireillä parannuksia, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Laura Terho. Hänen mukaansa Helsingissä on jo käynnissä pilotti raiskauksen uhrien tukikeskuksesta.
Lisäksi esimerkiksi turvakotien rahoitusta ollaan parantamassa kolmena seuraavana vuonna kahdella miljoonalla vuodessa.