Suomalaisarvio Israelin sotastrategiasta: "Nyt ei leikata nurmikkoa, se poltetaan"

Libanon kansikuva
Hamasin tuhoisa yllätyshyökkäys 7. lokakuuta muutti Israelin strategian. "Nurmikon leikkaus" ei riittänyt takaamaan israelilaisten turvallisuutta.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jouko Luhtala

    jouko.luhtala(at)mtv.fi

    Hamasin yllätyshyökkäys lopetti "nurmikon leikkaamisen".

    Israelin strategia vihamielisiksi katsomiensa naapureiden suhteen on muuttunut, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.

    Aiemmin Israel pyrki erityisesti Gazan kaistalla "leikkaamaan nurmikon" eli ikään kuin rajoittamaan Hamasin toimintamahdollisuuksia iskemällä aika-ajoin aseellisesti järjestöä vastaan. 

    Nurmikko-vertaus ei ole Stewartin keksimä. Pienimuotoisten, alhaisen riskin operaatioiden tuottamien toistuvien Israelin voittojen toivottiin johtavan siihen, että palestiinalaistaistelijat väsyvät ja lopulta luovuttavat.

    – Nyt ei leikata nurmikkoa, se poltetaan, Stewart sanoo MTV Uutisille puhelimitse.

    Hamasin tuhoisa yllätyshyökkäys 7. lokakuuta muutti Israelin kannan. "Nurmikon leikkaus" ei riittänyt takaamaan israelilaisten turvallisuutta.

    – Se osoitti, ettei tämä vähän groteski ilmaisu, eli nurmikon leikkaus, ole kestävää Israelin kannalta, Stewart kertoo.

    Gazan "nurmikon poltolla" kova hinta

    Stewartin mukaan "nurmikon polttoon" viittaavat useat seikat, eikä tavoitetta ole peitelty myöskään julkisuudessa. 

    Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on toistuvasti todennut, että Gazassa käytävän sodan tavoite on tuhota Hamas.

    Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola muistuttaa Israelin heikentäneen Hamasia tavalla, joka on tuhonnut Gazan täysin.

    – Israel on menettänyt pehmeää valtaa. Se uhkaa kulkea paariavaltion luokkaan. Sotilaallinen voitto Gazassa on tullut kovalla poliittisella hinnalla, hän sanoi MTV Uutisille puhelimitse.

    Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriön mukaan liki 42 000 palestiinalaista on kuollut 7. lokakuuta alkaneen sodan aikana. Lukua ei ole vahvistettu.

    "Rajattu" maasota Libanonissa?

    Libanonin suhteen Israel on julkisesti puhunut "rajatusta" maasodasta, eikä järjestön tuhoamista ole julkisuudessa kerrottu tavoitteeksi. 

    Tutkija Stewartin mukaan Israelin teot antavat voimakkaita viitteitä toisenlaisesta suunnitelmasta.

    – Jo ilmaiskujen määrä ja käytännössä koko Hizbollahin johdon tappaminen kertovat Israelin tavoitteiden olevan kunnianhimoisia, hän toteaa.

    Yhdysvaltalaismedia CNN myös muistutti äskettäin, että Israel on aiemminkin kertonut sotilasoperaatioidensa tavoitteiden olleen "rajattuja", mutta väite on myöhemmin osoittautunut paikkaansa pitämättömäksi.

    Esimerkiksi vuonna 1982 Israel hyökkäsi Libanoniin. Israelin julkilausuttu tavoite oli tuolloin CNN:n mukaan suorittaa "lyhyt ja rajoitettu" tehtävä, jonka tarkoitus oli tuhota Palestiinan vapautusjärjestö. Israel miehitti Libanonia aina vuoteen 2000 saakka eli 18 vuotta.

    Israel myönsi eilen kärsineensä ensimmäiset tappionsa Libanonissa käymässään maasodassa kun se kertoi kahdeksan sotilaansa kuolleen taisteluissa. Hizbollahin taistelijoita Israel puolestaan väittää tappaneensa maasodan aikana noin 250. Väitteitä ei ole vahvistettu.

    Israelin hyökkäysten aiheuttamat siviilitappiot Libanonissa ovat "täysin mahdottomia hyväksyä", sanoi YK:n tiedottaja Stephane Dujarric perjantaina.

    Merkittävä muutos

    Stewart nostaa esille myös Israelin tuoreet iskut Länsirannalle. Ilmahyökkäyksiä on aika ajoin nähty viimeisen vuoden aikana, mutta harvinaisia ne silti ovat, Stewart muistuttaa.

    – Kaikki tämä kertoo merkittävästä muutoksesta, mikä Israelissa on tapahtunut, Stewart arvioi.

    Vielä on auki, kuinka Israel kostaa Iranin tiistai-iltana tekemän liki 200 ballistisen ohjuksen hyökkäyksen Israeliin. Asiantuntijat pitävät selvänä, että Israel kyllä kostaa hyökkäyksen, epäselvää on vain voiman ja kohteiden määrä.

    Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin arvion perusteella Iranin ohjushyökkäys oli suunnattu Israelin sotilasmahdin kovaa ydintä, ilmavoimia ja tiedustelupalveluita vastaan. Lisää ohjusten kohteista voi lukea alla olevasta linkistä.

    Professori Juusola totesi tuoreeltaan Iranin ohjushyökkäyksestä, että maiden välillä on nyt "ilman muuta aseellinen konflikti". 

    Selvää on, että laajamittainen sota Irania vastaan olisi Israelille aivan eri kokoluokan konflikti kuin nyt käytävät taistelut Gazassa ja Libanonissa.

    Ohjusisku Israeliin oli kuitenkin useiden arvioiden mukaan riski ennen kaikkea Iranille. Näin siksi, että jos Iranin ja Israelin välille syttyisi suursota, tukisi Yhdysvallat äärimmäisen todennäköisesti Israelia. Israel on lisäksi ydinasevalta, mitä Iran ei ydinaseohjelmastaan huolimatta tiettävästi ole.

    – Israelin tavoitteiden kunnianhimo Iranin suhteen jää nähtäväksi, Stewart sanoo.

    Juttua oikaistu kello 10.23: Jutun viimeisessä kappaleessa puhuttiin virheellisesti Iranista Israelin sijaan. Nimi on oikaistu Israeliksi.

    Lue lisää aiheesta:
    Lähi-itä Israelin ja Iranin konflikti Israelin ja Hizbollahin sota Israelin ja Hamasin sota Israel Hamas Iran Libanon Palestiina Hizbollah Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •