Leipäjono on useille välttämätön taloudellinen apu. Sen lisäksi jonoilla on myös sosiaalista merkitystä.
Herttoniemen seurakunnan vapaaehtoistyön vastaava Sinikka Backman puurtaa ruoka-avun hyväksi viitenä päivänä viikossa. Kaupoista haetaan lahjoituksena elintarvikkeita, joita jaetaan tarvitseville kolmena päivänä viikossa.
Ruoka-apua pyritään antamaan rajattuna aikana, sillä muuten ruokaa saisi olla jakamassa koko päivän. Ajasta joustetaan Backmanin mukaan sen mukaan, onko jonossa 700 vai 1700 ihmistä. Jonotus voi venyä useaksi tunniksi, koska osa asiakkaista saapuu paikalle hyvissä ajoin ennen jakelua.
– Ruokaa aletaan jakaa aamukahdeksalta, mutta minä olen paikalla jo viiden aikaan. Silloin joku on jo jonossa, Backman kertoo.
Kuvituskuva.
Ainoa sosiaalinen kontakti
Ruokakassin saamisen varmistamisen lisäksi halutaan luoda kontakteja. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ruoanjakelututkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista koki muiden ihmisten tapaamisen jonossa tärkeäksi.
– Jokainen haluaa kuulua ryhmään, ja jonosta löytää helposti muita samassa tilanteessa olevia, Backman toteaa.
Erityistutkija Saija Turunen oli todistamassa samaa ilmiötä kerätessään Soccan tutkimusaineistoa. Keväästä alkusyksyyn kestävällä tutkimusjaksolla ruoanjakelupaikoilla parveili ihmisiä myös jakeluajan ulkopuolella.
– Leipäjonolla on joillekin selvästi sosiaalinen ja vertaistuen merkitys. Joillekin se on ainoa sosiaalinen kontakti, Turunen sanoo.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com
Kauppa: Näin käy ruoan hinnalle tänä vuonna
Kauppa: Näin kävisi ruokalaskulle, jos tuottajille maksettaisiin enemmän
"Minulla on käytettävissäni vain muutamia euroja päivässä"
"Jonossa lähes tapellaan leivästä"
Köyhän elämää nykypäivän Suomessa: On viikkoja, jolloin elän leivällä ja kahvilla
"Köyhät maat ovat elämiseen monesti rikkaita parempia"