Voiko Junnilan tapaus hyödyttää perussuomalaisia? "Kertoo enemmän kylläkin ajojahdin huutajasta"

Onko perussuomalaisille elinkeinoministerin paikalta eronneen Junnilan ja kohun keskelle joutuneen sisäministeri Rantasen tapauksissa jotain voitettavaa?

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila erosi perjantaina kuohuttavien vaiheiden jälkeen elinkeinoministerin paikalta, ja puolueen sisäministeri Mari Rantanen on nyt myös kritiikin kohteena.

Junnilan eroon johtivat hänen ääriliikkeisiin viittaavat kirjoitukset ja kytkökset, Rantanen taas on julkisesti viitannut äärioikeiston salaliittoteoriana tunnettuun väestönvaihtoon kommentoidessaan maahanmuuttoa.

Huomenta Suomen haastattelussa toimittaja Riikka Uosukainen huomauttaa perussuomalaisten koetelleen retoriikan ja sopivuuden rajoja jo puolueen entisen puheenjohtajan Timo Soinin ajoilta saakka. Junnilan ero on hänen mukaansa käännekohta puolueen historiassa.

– Nyt, kun he ovat vallassa ja on kysymys ministereistä, niin tämä asia on merkityksellistä, voitiin nostaa tapetille ja pysäyttää, Uosukainen kuvailee.

Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen on yhtä mieltä siitä, että nyt, kun perussuomalaiset on hallitusvastuussa, Junnilan tapaan vihjailleita tai samaan tyyliin aiheista kirjoittaneita perussuomalaisten kansanedustajia joutuu vastuuseen.

Pyrhönen korostaa, ettei vastaavanlaisten ihmisten päätyminen puolueeseen suinkaan ole sattumaa, vaan maailmallakin tunnistettu oikeistopopulististen puolueiden toiminnan logiikkaa.

– Se on ihan tarkoituksellista – on haluttu tehdä eroa ikään kuin perinteisten ja tavallisten puolueiden ja sitten meidän puolueen, joka puhuu asioista suoraan ja oikeilla nimillä, välillä.

Sisäministeri Rantasen viittaukset väestönvaihtoon ja muut vihjailut ääriliikkeiden sanoman suuntaan nousivat syyniin Junnilan tapauksen vanavedessä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi medialle perjantaina, ettei tunne Rantasen tekstejä ja aikoo tutustua tapaukseen paremmin.

Menikö uskottavuus?

Hallitus on alkutaipaleellaan jo kriisissä, ja niin sen kuin perussuomalaisten suhteen tilanne on jännitteinen. Onko puolue menettänyt uskottavuutensa?

– Tämähän on vaalivoittajien hallitus. Arvelen, että puolueet katsovat, että heillä on oikeus siihen valtaan, perussuomalaisetkin. Hehän ovat toiseksi suurin puolue, ja se on tietenkin ongelma, Uosukainen pohtii.

– Oletan, että perussuomalaisten kannattajien joukossa tämä ei ole varmaankaan mikään yllätys, miten Junnila on kirjoittanut. Siellähän on tosiaan muitakin, joilla on samantyyppisiä [kirjoituksia] ollut.

Viime viikon tapaus on Uosukaisen arvion mukaan vahingoittanut ainakin perussuomalaisten hallituskumppaneita ja nostaa esiin kokoomuksen, josta on viime viikon tapahtumien myötä eronnut julkisestikin jäseniä.

Sekä Uosukainen että Pyrhönen huomauttavat, että viime viikolla ja sitä edeltävillä tapahtumilla voi kuitenkin olla perussuomalaisten toimivaltaa heikentävä vaikutus.

– Onko perussuomalaiset sellainen puolue, jonka kanssa voi olla samassa hallituksessa ja tehdä yhteistyötä, vai ei, Pyrhönen kysyy.

Perussuomalaisten kannattajien kannalta edustajista ilmi tulleet asiat eivät liene yllätys, Huomenta Suomessa vierailleet keskustelijat huomauttavat.

Puolueen käyttämä retoriikka toimii äänestäjien suuntaan mutta voi vaikeuttaa oikeaa poliittista työtä, Pyrhönen katsoo.

– Tämä palautuu myös kieleen; Onko hallussa diplomatian kieli, jolla Suomea voidaan edustaa maailmalla ministeripositiosta. Onko taustat, julkinen esiintyminen sellaista, että tämä on mahdollista. Toisaalta myös kotimaan politiikassa, onko sellaista kieltä, jolla äänestäjienkään asiaa voidaan ajaa, koskien vaikkapa maahanmuuttopolitiikkaa ja sen kiristämistä. Onko hallussa kieli, jolla voidaan puhua tieteentekijöiden, asiantuntijoiden kanssa ja suunnitella niitä konkreettisia politiikkaohjelmia. Vai käytetäänkö kenties salaliittoteorioiden kieltä ja tällä pusketaan asioita eteenpäin.

Mitä jos kohut jatkuvat?

Miten tapaus vaikuttaa pääministerin uskottavuuteen ja toimintaan jatkossa? Junnilan tapauksen ratkeamisessa merkittävä rooli oli lopulta presidentti Sauli Niinistöllä, joka otti tilanteeseen kantaa.

Uosukainen katsoo, että jatkoa on hyvin todennäköisesti luvassa. Muiden ministerien vastaus Junnilan tapaukselle ja vastaaville mahdollisille tulevaisuudessa tulee olemaan avainasemassa.

– Kiinnostavaa nyt tietysti on se, miten pääministeri tulee ulos – hänhän ei ole vielä tullut, Uosukainen viittaa Orpoon, joka matkasi viime viikolla EU:n johtajien huippukokoukseen.

– Ehkä tämä, että antaa presidentin ottaa kantaa, saattoi olla yksi elementti, jolla tätä vyyhtiä saadaan purettua, Pyrhönen sanoo.

Orpon johtajuuden kannalta Pyrhönen arvioi etsikkoajan olevan edessä.

– Oletan, että Petteri Orpo, hyvin läheisessä tulevaisuudessa, lausuu jotain hyvin selkeää ja suurta linjaa piirtävää siitä, miten jatkossa voidaan toimia.

Toimiiko ”ajojahti”?

Perussuomalaiset ja puolueen kannattajat ovat syyttäneet Junnilankin tapauksen yhteydessä tilannetta ajojahdiksi.

Huolta on herättänyt se, kääntyykö keskustelun syyttäminen lopulta siihen, ettei puoluetta enää julkisuudessa kritisoida. Onko skenaario mahdollinen?

– Ajojahtihan on ihan perinteistä politiikan retoriikkaa, siinä ei ole mitään uutta, toimittaja Riikka Uosukainen toteaa.

– Minusta tärkeintä tässä käännekohdassa on se, että kaikissa puolueissa ymmärrettäisiin, että politiikan teko on yhteistyötä, Uosukainen sanoo.

– Tässä kohtaa kaikki voisivat katsoa peiliin, koska tämä polarisaatio, joka Suomessa on hyvin vahvaa – esimerkkinä vaikka Pride, joka tietyllä tapaa politisoitui – tässä vaadittaisiin isoa keskustelua.

Helsingin yliopiston Niko Pyrhönen ei usko kritisoinnin loppumiseen.

– Ajojahteja on erilaisia, ja jos on niin, että aivan kaikki osallistuvat siihen ajojahtiin – tieteentekijät, journalistit, muut puolueet, kansalaisyhteiskunta – silloin se kertoo enemmän kylläkin ajojahdin huutajasta kuin itse ajojahdista.

Katso koko keskustelu alla olevalta videolta:

Lue myös:

    Uusimmat