Tutkija ydinaseharjoituksesta: Suomi ehkä haluaa pitää roolinsa salassa

Vuosittainen Steadfast Noon -harjoitus käydään tällä kertaa poikkeuksellisen kireässä ilmapiirissä. Venäjän johdon puheet ovat koventuneet ja maa on päivittämässä ydinasedoktriiniaan. Harjoitus käydään Pohjanmeren alueella ja muun muassa Britannian ja Tanskan ilmatilassa. Oikeita ydinaseita ei sentään liikutella.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä kertoo Kymmenen uutisissa pitävänsä Naton ydinasepolitiikkaan ja pelotteenharjoittamiseen osallistumista merkittävänä askeleena Suomen ulko- ja turvallisuuspolittisen linjan muutoksessa sekä integraatiossa Naton jäseneksi.

Kansainvälisen ilmailusivuston mukaan myös Suomen hornetit osallistuvat harjoitukseen ja pääministeri Petteri Orpo on vahvistanut Suomen olevan mukana. Suomen tarkempi rooli on kuitenkin jäänyt hämäräksi ja oppositiosta Vasemmistoliitto on kritisoinut osallistumista koko harjoitukseen. Myös eduskunnan niukkaa tiedonsaantia on arvosteltu, eikä ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (SDP) tätä varsinaisesti kiistä.

– Olen tainnut käyttää sanontaa, että meitä on informoitu konventionaalisen kryptisesti. Ja te varmaan kysytte heti perään mitä sillä tarkoitan. Tarkoitan, että se on ollut se tapa, millä meidät on informoitu, Kiljunen kertoo.

Särkkä: "Eduskuntaa varmasti informoitu sillä tasolla kuin mahdollista"

Kaksi viikkoa kestävään Steadfast Noon -harjoitukseen osallistuu 13 Nato-maata, 2 000 sotilasta ja yli 60 lentokonetta.

Särkkä sanoo ydinasepelotteeseen liittyvien asioiden olevan hyvin salailtuja, pitää tärkeänä, että Suomen roolista Naton ydinasepolitiikasta keskustellaan.

– Uskon, että eduskuntaa on varmasti kyllä informoitu sillä tasolla kuin mahdollista. 

– Nämä ydinasepelotteeseen liittyvät asiat Natossa ovat hyvin salailtuja tai salassa pidettäviä asioita, koska puhutaan Naton kovasta puolustuksen ytimestä. Näin ollen niistä ei haluta laajasti jakaa tietoa. 

Särkän mukaan jokainen maa voi itse halutessaan kertoa, millä tasolla roolistaan harjoituksissa haluaa jakaa tietoa.

– Naton etulinjamaana Suomi ehkä haluaa pitää roolinsa enemmän salassa.

– Ydinasepelotteeseen liittyvät asiat ovat naton kovinta puolustusydintä. Näin ollen ei ehkä laajasti haluta jakaa tästä tietoa, Särkkä sanoo.

Suomen roolin uskotaan liittyvän ilmatukeen

Särkkä uskoo Suomen roolin liittymään konventionaalisiin tukitoimiin, eli että Suomi tulee antamaan jonkinlaista ilmatukea näissä harjoituksissa. 

– Ilmatuki on ehkä tyypillinen Suomelle, sillä Suomella on kuitenkin F18-hävittäjät, jotka kykenevät siihen.

Särkän mukaan ilmatuen lisäksi saattaa esiintyä esimerkiksi elektronista sodankäyntiä tai huoltoa ja logistiikkaa.

Lue lisää: Putinin ydinasepuheet ovat kammottavia, sanoo Kimmo Kiljunen MTV:lle: "Olemme potentiaalisesti ensi-iskujen kohde"