Lääkitys ja elämäntapamuutokset ovat vähintään yhtä tehokkaita keinoja hoitaa vakavaa mutta vakaata sydäntautia kuin pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen kaltaiset kajoavat hoitomuodot.
Pelkästään lääkityksellä ja elämäntapavalmennuksella hoidettavilla sydänpotilailla ei ole sen suurempi riski sydänkohtaukseen tai ennenaikaiseen kuolemaan kuin kajoavia hoitomuotoja saaneilla. Asia selviää Stanfordin ja New Yorkin yliopistojen tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että kajoava hoitomuoto on tehokkain hoitokeino sepelvaltimotaudista kärsiville ihmisille, joilla on myös rintakipuoireita.
– Tulostemme perusteella suosittelemme kaikkia potilaita ottamaan sydänkohtauksen riskiä pienentäviä lääkkeitä, olemaan fyysisesti aktiivinen, syömään terveellisesti ja lopettamaan tupakoinnin, tutkimusta tehnyt kardiologi David Maron sanoo Stanfordin yliopiston tiedotteessa.
Lue myös: Tutkimus paljasti tappavan trion: Korkea verenpaine yhdistettynä kahteen yleiseen ongelmaan "voi johtaa aikaiseen hautaan"
Pallolaajennus paransi rintakipuisten oireita, mutta ei vähentänyt sydänriskejä
Löydökset perustuvat yli 5000 sydänpotilaan tietoihin. Osallistujia oli 37:stä eri maasta.
Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Molemmat ryhmät saivat lääkehoitoa ja elämäntapaneuvontaa, mutta vain toisen ryhmän potilaan saivat lisäksi kajoavaa hoitoa. Potilaita seurattiin 1,5–7 vuotta, minkä aikana heille sattuneista sydäntapahtumista pidettiin kirjaa.
Tutkijat havaitsivat, että toimenpidehoitoa saaneiden ja pelkästään lääkehoitoa sekä elämäntapaneuvontaa saaneiden sydäntapahtumissa seuraavina vuosina ei ollut merkittävää eroa.
Päivittäin tai viikoittain rintakipuja tutkimuksen alussa kokeneille pallolaajennus oli kuitenkin tehokkaampi hoitokeino. Se vähensi potilaiden oireita ja paransi elämänlaatua. Vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta puolet pallolaajennuksen saaneista oli päässyt rintakivuistaan, verrattuna pelkästään lääke- ja elämäntapahoitoa saaneiden 20 prosenttiin.
Pallolaajennus ei kuitenkaan vähentänyt riskiä sydänkohtaukseen tai aivoinfarktiin sen enempää kuin lääkitys tai elämäntapamuutokset.
Tutkijat seuraavat potilaita vielä viiden vuoden ajan, jotta he saavat selville, pitävätkö tulokset paikkansa myös pidemmällä tähtäimellä.
Nyt julkaistut tulokset esiteltiin yhdysvaltalaisen American Heart Association -sydänjärjestön vuotuisessa tapaamisessa.
Lue myös: Lääkäri mullistaisi diabeteksen nykyhoidon – näillä elintapamuutoksilla sairauden voisi jopa peruuttaa: "Ei ole olemassa diabeetikkoa, joka ei tästä hyötyisi"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: Stanford Medicine News Center, CBS News, AAPR.org