Kakkostyypin diabeteksen voi alkuvaiheessa jopa peruuttaa elintapamuutoksilla. Elintapasairauksiin perehtyneen lääkärin mukaan diabetesta hoidetaan kuitenkin liian lääkepainotteisesti. Oikeanlainen ruokavalio, liikunta ja riittävä uni ovat auttaneet hänen potilaitaan vähentämään lääkitystään ja pääsemään eroon insuliinihoidoista.
Suomessa kakkostyypin diabetesta sairastaa jo yli 500 000 ihmistä – jopa 100 000 heistä tietämättään. Suomalaisten sairastumisriskiin vaikuttavat epäterveelliset ravitsemustottumukset, vähäinen liikunta, geenit, antibioottien liikakäyttö ja ympäristömyrkyille altistuminen sekä tupakointi, elintapasairauksien hoitoon perehtynyt yleislääkäri, ravintovalmentaja ja personal trainer Jakob Valdma listaa.
Sairastuminen on monien asioiden summa, mutta elintavat ovat kohonneen diabetesriskin ehdoton ykkönen.
Toinen diabetesriskiin merkittävästi vaikuttava tekijä on metabolinen oireyhtymä. Se on aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä, jossa samalla henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa. Keskivartalolihavuuden lisäksi metabolista oireyhtymää aiheuttavat uniongelmien ja stressin aikaansaamat hormonaaliset muutokset, ravinnolliset seikat kuten kuitujen ja D-vitamiinin vähäinen saanti sekä suolistobakteerikannan muutokset.
Diabeetikolla on moninkertainen riski saada sydän- tai aivoinfarkti verrattuna henkilöön, jolla ei ole diabetesta. Muita diabetekseen liittyviä lisäsairauksia ovat munuaissairaus, verkkokalvosairaus, kohonnut kolesteroli, valtimosairaudet sekä alaraajaongelmat, jotka voivat johtaa amputaatioon.
Jakob Valdma muistuttaa, että diabetes liitännäissairauksineen heikentää elämänlaatua sekä lisää työikäisten sairausongelmia jo ennen diabetesdiagnoosia. Diabeteksen oikeaoppinen hoito onkin tärkeää niin yksilön itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta. Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 prosenttia, kertoo Käypä hoito -sivusto.
Moitteita hoidon lääkepainotteisuudelle
Valdmanin mielestä pahinta on hoitaa kakkostyypin diabetesta insuliinilla. Kuvituskuva.
Käypä hoito -suositusten päätavoitteena on antaa ihmisille keinoja diabeteksen ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen, hyvään hoitoon, elämänlaadun tukemiseen ja komplikaatioiden estoon. Diabeteksen hoidosta vastaa pääosin potilas itse. Laihduttaminen sekä muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksissa voivat jopa parantaa hiljattain todetun kakkostyypin diabeteksen kokonaan.
Valdman mukaan diabeteksen hoito Suomessa on kuitenkin liian lääkepainotteista.
– Nykyisin diabetesta hoidetaan hyvin, hyvin lääkepainotteisesti. Se tärkein eli elintapahoito ja valmentava hoito melkein puuttuvat kokonaan, Valdma sanoo.
Hän muistuttaa, että toki myös lääkkeillä on oma roolinsa diabeteksen hoidossa, mutta ideaalitilanteissa hoito ei perustu pelkille lääkkeille. Lääkkeet eivät nimittäin ole täysin ongelmattomia.
Esimerkiksi metformiini on yleinen kakkostyypin diabetekseen käytetty lääke, joka vähentää maksan sokerintuotantoa. Metformiini on tehokas lääke, mutta pitkään käytettynä se voi aiheuttaa B12-vitamiinin imeytymisongelmia ja sotkea suoliston bakteeritasapainoa. ”Hyvien” suolistobakteerien väheneminen ja ”huonojen” lisääntyminen aiheuttavat elimistössä matala-asteisen tulehdustilan ja vaikuttavat insuliiniresistenssiin, Valdma sanoo.
Pahin virhe Valdman mukaan on hoitaa kakkostyypin diabetesta insuliinilla.
– Me hoidetaan insuliiniresistenssiä sillä, että piikitetään lisää insuliinia elimistöön. Iso ongelma on, että me unohdamme, etteivät lääkkeet hoida ihmisen kroppaa kuntoon, Valdman sanoo.
Jokainen diabeetikko hyötyy elintapahoidosta
nainen, uni, nukkuminen
Riittävä unensaanti edistää diabeetikon terveyttä. Kuvituskuva.
Valdma on hoitanut suomalaisia diabeetikoita ja esidiabeetikoita vuodesta 2011. Hän on huomannut, että elintapamuutoksilla useimmat heistä ovat pystyneet vähentämään lääkitystään ja pääsemään eroon insuliinihoidoista. Lisäksi heidän fysiologiset mittarinsa, kuten verensokeriarvot ja verenpaine, parantuivat.
– Ei ole olemassa diabeetikkoa tai riskiryhmän henkilöä, joka ei tästä hyötyisi, Valdman sanoo.
Diabeteksen peruuttavassa elintapahoidossa kiinnitetään huomiota ihmisen yksilöllisiin elämäntapoihin. Tupakoinnin lopettaminen, sisäelinrasvan polttaminen, turhien lääkekuurien välttäminen, säännöllinen unirytmi, fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä ruokavaliomuutokset ovat avainasemassa niin diabeetikon lääkkeetöntä hoitoa suunnitellessa kuin diabeteksen puhkeamisen ehkäisemisessä.
– Samat asiat, mitkä peruuttavat diabeteksen voivat myös estää diabeteksen puhkeamisen, Valdma summaa.
"Ihminen pystyy itse vaikuttamaan"
Valdman mukaan harva diabeetikoista kuitenkaan tietää, kuinka paljon he voivat itse tehdä terveytensä eteen. Diabeetikoita hoitavien ammattilaisten pitäisi Valdmanin mukaan enemmän motivoida potilaitaan elintapamuutoksiin ja lopettaa ylipainoisen ihmisen syyllistäminen.
– Diabeetikkoväestö on totutettu siihen, että 5–10 vuoden välein tulee uusi lääke, jolla sokerit pidetään hyvässä kunnossa, Valdma sanoo.
– Nostan pöydälle sen, että ihminen pystyy siihen itse vaikuttamaan. Se on usein tärkein motivaatio.
Valdman uskoo, että pienten muutosten ansiosta ihminen alkaa huomata elämänlaatunsa kohoavan, lääkityksen määrän vähenevän ja energiatasojensa paranevan. Ne motivoivat jatkamaan elintapahoitoa edelleen.
Valdman suosittelee ketogeenistä ruokavaliota
Ketogeenisessä ruokavaliossa syödään vain vähän hiilareita, riittävästi proteiineja ja runsaasti rasvaa. Kuvituskuva.
Valdman suosittelee aikuistyypin diabeteksesta kärsiville muun muassa ketogeenistä ruokavaliota, jossa syödään vain vähän hiilihydraatteja, riittävästi proteiineja ja runsaasti rasvaa. Ketogeenisen ruokavalion suurin hyöty on Valdman mukaan se, että dieetti vähentää insuliinijärjestelmän kuormitusta oleellisesti.
Täysin omatoimisesti ei rajoittavalle dieetille kannata lähteä, vaan perusrunko ruokailuun kannattaa rakentaa valmentajan tai muun asiantuntijan laatiman ohjeen varaan. Ketogeenisessä ruokavaliossa Valdma suosittelee suosimaan pehmeitä rasvoja ja huolehtimaan riittävästä kuitujen saannista.
MTV Uutisten vuonna 2018 haastattelemat suomalaisasiantuntijat varoittivat, ettei vähähiilihydraattinen ruokavalio sovi kaikille tyypin 2 diabeetikoille. Suomalaisdiabetologi varoitti tuolloin, että osalla kakkostyypin diabeetikoista hiilihydraattien puute voi johtaa ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joka on henkeä uhkaava tila. Esimerkiksi sglt-2-estäjälääkitys, munuaisten vajaatoiminta ja insuliininerityksen puute asettavat ketogeenistä ruokavaliota noudattavan diabeetikon vaaraan.
Valdma sanoo, että ketoasidoosi on ykköstyypin diabeetikkojen ongelma ja harmittelee, että pätevätkin asiantuntijat sekoittavat ketoosin ketoasidoosiin.
– Ketoosi on elimistön normaali fysiologinen suojarektio, joka on evoluutiossa antanut mahdollisuuden selvitä tilanteessa, jossa ei ole hiilareita vaan proteiineja ja runsaasti rasvaa, Valdma sanoo.
"Jojoilu todella haitallista"
Hyvin vähän hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota ei tarvitse noudattaa lopun elämäänsä, vaan sitä voi käyttää vain laihdutusvaiheessa, Valdma sanoo. Kun elämäntavat on saatu kuntoon, voi ihminen siirtyä tavalliseen tasapainoiseen ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon. Tärkeintä on, ettei jojo-kierrettä pääse syntymään.
– Painon jojoilu on todella haitallista. Jokainen laihdutuskerta heikentää aineenvaihduntaa ja hidastaa hormonaalista toimintaa. Ei tarvita paljoa, että se laukaisee metabolisen oireyhtymän.
Ketogeenisen ruokavalion lisäksi diabeetikolle hyviä dieettivaihtoehtoja ovat Valdman mukaan esimerkiksi oikein toteutettu lautasmalli, vegaaninen ruokavalio, paleodieetti, vähähiilihydraattinen ruokavalio sekä DASH-dieetti, jossa syödään mahdollisimman ravintorikasta ruokaa.
Esimerkiksi aiemmin mainitussa pilottitutkimuksessa, jossa useiden diabeetikoiden lääkkeitä saatiin vähennettyä rutkastikin, käytettiin perinteistä viranomaissuositusten mukaista ruokavalio-ohjelmaa.
LUE MYÖS: Tutkijat väittävät: Tässä on paras tapa päästä eroon vatsarasvasta – yksi ruokavalio ylitse muiden
Lihaskuntoharjoittelu on paras liikuntamuoto diabeetikoille
Ruokavalion lisäksi diabeetikon kannattaa panostaa liikuntaan. Ideaalitilanteessa Valdman suosittelisi harrastamaan kolmea erityyppistä liikuntaa: matalasykkeistä kestävyysliikuntaa, korkeasykkeistä kestävyysliikuntaa sekä lihaskuntoharjoittelua. Jos yksi pitäisi nimetä ylitse muiden, se olisi lihaskuntoharjoittelu.
Aineenvaihduntaan liittyvä diabetes nimittäin heikentää lihasten kuntoa ja vähentää niiden massaa. Lihakset käyttävät valtaosan ruoasta saaduista hiilihydraateista ja lihasmassaa lisäävä harjoittelu vaikuttaa positiivisesti elimistön insuliiniherkkyyteen.
Salille ei tarvitse raahautua viitenä päivänä viikossa. Usein Valdma suosittelee diabeetikoita aloittamaan kuntoilun kotoa käsin. Muutama kyykky, muutama punnerrus ja muutamat vatsalihasliikkeet päivässä hyödyttävät säännöllisesti tehtynä diabeetikon terveyttä.
Aktiivisuutta kannattaa ripotella myös arkeensa. Hissin sijasta kannattaa käyttää portaita, kävellä tai pyöräillä lyhyet matkat autolla ajamisen sijaan sekä tehdä enemmän kotitöitä.
Pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus satojen tuhansien suomalaisten tulevaisuuteen.
LUE MYÖS: Lihavuus ja diabetes aiheuttavat yhä enemmän syöpiä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Osittaislähteet: Diabetesliitto, Käypä hoito, Mehiläinen, Terveyskirjasto 1 & 2