Liikunnallinen elämäntapa näyttäisi pienentävän riskiä sairastua ahdistuneisuushäiriöön, kertoo tuore tutkimus.
Fyysisesti aktiivinen elämäntyyli näyttäisi olevan yhteydessä pienempään riskiin saada ahdistuneisuushäiriödiagnoosi. Näin kertoo 10. syyskuuta Frontiers in Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus. Ruotsalaistutkimuksen tuloksista uutisoi New York Post. Tutkijat kertovat, että asiaa ei olisi koskaan tutkittu näin suurella väestöllä.
Liikunnan tiedetään tekevän hyvää muun muassa nukkumisen kannalta,vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen ja auttavan painonhallinnassa. Tämän tutkimuksen tekijöiden mukaan liikunnan intensiteetin, määrän ja kuntotason vaikutuksesta ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen on kuitenkin vain vähän tietoa.
Lue myös: Jalkoja särki alvariinsa, mutta Yasminaa vain käskettiin laihduttamaan – lopulta oirekirjon taustalta löytyi lipödeema: "Luulin pitkään, että vika on minussa"
Tarkastelussa Vasaloppet-hiihtäjiä vuosien varrelta
Tutkimuksessa tarkasteltiin 197 685 hiihtäjää, jotka osallistuivat Vasaloppet-hiihtokisaan vuosina 1989–2010. Hiihtäjien mediaani-ikä oli 36 vuotta ja heistä 38 prosenttia oli naisia. Ryhmäkaltaistusta hyödyntäen verrokkiryhmänä käytettiin 197 684 hengen joukkiota yleisväestöstä, jotka eivät hiihtäneet.
Tutkijat hankkivat Vasaloppetiin osallistuneista ja verrokkiryhmästä tietoja ruotsalaisten väestö- ja potilastietokantojen avulla. He selvittivät muun muassa, oliko tutkittavilla mielenterveyteen tai muuhun terveyteen liittyviä diagnooseja. Tutkimuksesta suljettiin pois vakavista sairauksista kärsivät henkilöt henkilöt, joiden kohdalla sairauden katsottiin voivan vaikuttaa heidän osallistumiseensa.
Lisäksi analysoitiin kisaajien suoritusaikoja, jotta voitaisiin arvioida fyysisen kunnon ja hyvin vaativan treenauksen määrän vaikutusta ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiseen.
Lue myös: Eron jälkeen jokin naksahti päässä – Sakari, 29, vaihtoi päihteet juoksuun: "Otin vastuun omasta elämästäni"
Aktiivisuus näytti vähentävän ahdistuneisuusriskiä
Tutkijat havaitsivat, että kestävyysliikunta – tässä tapauksessa hiihtoharrastus – oli yhteydessä noin 60 prosenttia alhaisempaan riskiin sairastua ahdistuneisuushäiriöön. Tutkimustulos piti kutinsa suljettaessa tutkittavien joukosta pois ne, joille kehittyi ahdistuneisuushäiriö viiden vuoden kuluessa siitä, kun heidät otettiin mukaan tutkimukseen.
Tutkijoiden mukaan heidän tutkimuksensa tuo uutta tietoa siitä, miten fyysisesti aktiivinen elämäntyyli voi vaikuttaa ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen niin miehillä kuin naisilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Vasaloppet-hiihtokisan osallistujia 21 vuoden ajalta. Kuvituskuva.
Yksi erityishuomio naisista
Tutkijat havaitsivat naisten keskuudessa erään ilmiön: nopeammilla naishiihtäjillä oli kaksinkertainen riski ahdistuneisuushäiriön kehittymiselle verrattuna hitaampiin kilpasiskoihinsa. Tätä ilmiötä tutkijat eivät havainneet miesten kohdalla: heillä suoritusaika ei merkittävästi vaikuttanut ahdistumisriskiin.
Tästä huolimatta ahdistuneisuushäiriöiden kumulatiivinen ilmaantuvuus nopeasti hiihtävien naisten keskuudessa oli matalampi kuin heihin verratuilla keskiväestöryhmän naisilla, jotka eivät hiihtäneet. Fyysisesti kovan suorituksen tekevät naiset eli nopeat hiihtäjät saattavat ryhmätasolla mitattuna siltikin hyötyä fyysisesti aktiivisesta elämäntyylistä, vaikka optimaalinen liikunnan määrä voi olla matalampi.
Lisää tutkimusta tarvitaan
Tutkimuksessa ei osattu määritellä, mitkä toimintamekanismit selittävät liikunnan hyödylliset vaikutukset. He ehdottavat syiksi sellaisia asioita kuin esimerkiksi omiin ajatuksiin vaipuminen treenatessa ja oksidatiivisen stressin vähentyminen.
Vaikka tulokset viittaavatkin kestävyysliikunnan pienentävän ahdistuneisuushäiriöiden riskiä, tutkimuksella oli rajoitteensa: hiihtäjät olivat ylipäätään terveempiä kuin ne, jotka eivät hiihtäneet. He polttivat vähemmän tupakkaa ja noudattivat terveellisempää ruokavaliota. Lisäksi tutkittavilla saattoi olla myös diagnosoimattomia ahdistuneisuushäiriöitä, jotka saattoivat vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen. Aiheesta tarvitaankin lisätutkimuksia.
Lue myös: Hälyttävä tutkimus osoittaa, miksi stressiä kannattaa hillitä – huolestuttavia vaikutuksia jo 10 vuodessa
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: New York Post, Frontiers in Psychiatry