Tutkijat varoittavat: Yleiset unilääkkeet saattavat johtaa vaaratilanteeseen – ihminen ei välttämättä herää edes palohälyttimeen

Tällä viikolla Frontiers in Behavioral Neuroscience -julkaisussa ilmestyneen japanilaistutkimuksen mukaan bentsodiatsepiinia sisältävät lääkkeet saattavat vaivuttaa ihmisen niin syvään uneen, ettei hän herää edes lähellä pauhaavan palohälyttimen ääneen tai muuhun uhkaan.

Bentsodiatsepiinia sisältäviä yleisiä lääkemerkkejä ovat esimerkiksi Diapam, Rivatril ja Xanax. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa käyttävät niitä.

Päihdelinkin mukaan bentsodiatsepiinit lasketaan lääke- ja huumausaineiksi.

LUE MYÖS: Unilääkkeillä rajuja haittoja: Saattavat altistaa sairauksille, kuona-aineet eivät poistu aivoista

Uudesta unilääkkeestä ratkaisu?

Japanilaisten tutkijoiden testissä puolet bentsodiatsepiinia käyttävistä osallistujista nukkuivat palohälyttimen hälytyksestä huolimatta. Hälytyksen ääntä on verrattu yhtä kovaan ääneen kuin imurointiin aivan sängyn vieressä.

Bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, joita määrätään ahdistuneisuuden, unettomuuden ja paniikkihäiriön hoitoon. Kaikki bentsodiatsepiinit ovat Suomessa reseptilääkkeitä.

Nukkuessaankin ihmisen aivot prosessoivat aistien saamia tietoja ja herättävät meidät, jos uhkia havaitaan.

Bentsodiatseptiini-lääkkeet tekevät ihmisistä uneliaita, mutta samalla lamauttavat keskushermostoa ja tukahduttavat aivoista myös näitä alueita, joilla lähestyviä uhkia prosessoidaan ja aistitaan, selittää Kagoshiman yliopiston professori ja tutkija Tomoyuki Kuwaki.

Japanilaisessa tutkimuksessa keskityttiinkin uudenlaisen unilääkkeen luomiseen. Japanilaisten tutkijoiden teoria on, että uusi lääke voisi olla bentsodiatseptiineja turvallisempi, sillä se vaikuttaa vain tiettyihin aivojen osa-alueisiin häiritsemättä uhkien aistimista.

Uutta lääkettä nimeltään DORA-22 testattiin hiirillä. Tutkimuksissa kävi ilmi, että uutta lääkettä saaneet hiiret heräsivät yhtä nopeasti lähestyviin uhkiin kuin plasebolääkettä saaneet hiiret. Perinteistä unilääkettä saaneet hiiret reagoivat paljon hitaammin.

Tutkijoiden mukaan tulokset vaikuttavat lupaavilta, mutta lääkkeen sopivuus ja vaikutukset pitäisi testata vielä ihmisillä.

Lähteet: New York Post, The Sun, EurekAlert, Päihdelinkki.fi