Uudesta lääkkeestä lupaavia tuloksia – voisi ennaltaehkäistä ja lykätä Alzheimerin tautia

Kanadalaisessa Centre for Addiction and Mental Healthin psykiatrisessa sairaalassa on kehitetty hiirikokeissa lupaavia tuloksia tuonut kokeellinen lääke, joka vahvistaa sairastuneita aivosoluja.

Tutkijat toivovat lääkkeen voivan auttaa ikääntymiseen ja myös mielenterveyden häiriöihin liittyvissä oireissa, kuten muistin heikkenemisessä sekä heikossa päätöksentekokyvyssä.

Mikäli ihmisillä tehdyt kokeet osoittavan lääkkeen toimivaksi ja turvalliseksi, päivittäinen lääkeannos voisi auttaa ja suojata yli 55-vuotiaita kognitiivisten taitojen heikkenemiseltä.

Hiirikokeista lupaavia tuloksia

Eläinkokeissa lääkkeen huomattiin parantavan vanhojen hiirien muistia jo puoli tuntia lääkkeen saamisen jälkeen. Kun hiiret olivat olleet lääkekuurilla kaksi kuukautta, niiden tuhoutuneet aivosolut olivat alkaneet kasvaa takaisin.

Nuorille hiirille lääkkeistä ei ollut hyötyä, mikä viittaa siihen, ettei uudesta lääkkeestä ole supermuistin luojiksi terveillä nuorilla ihmisillä.

Lääke voisi kuitenkin auttaa ikääntyviä ihmisiä uuden oppimisessa, muistamisessa, päätöksentekokyvyssä ja suunnitelmallisuudessa. Lääkkeen testaus ihmisillä on tarkoitus aloittaa kahden vuoden kuluessa.

Mikäli lääke osoittautuu toimivaksi, sitä voitaisiin tutkijoiden toiveissa käyttää esimerkiksi masennuksen, skitsofrenian ja Alzheimerin taudin aiheuttamaan muistin ja mielen heikentymiseen.

Lue myös: Uusi tutkimus: Masennusoireet voivatkin olla osa Alzheimerin taudin kehittymistä

Tarkkaan kohteensa löytävä lääke

Lääkkeen toiminta perustuu oppimiseen ja muistiin liittyvien erityisten solujen tavoittamiseen ja nuorentamiseen. Tuloksen vihjaavat, että lääke voisi ennaltaehkäistä muistinmenetystä Alzheimerin taudin alkuvaiheessa ja mahdollisesti lykätä sairauden puhkeamista.

Kehitelty lääke kuuluu bentsodiatsepiinien ryhmään. Bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, joita käytetään erityisesti ahdistuneisuuden, jännittyneisyyden, pelkotilojen ja unettomuuden hoidossa. Yleisesti käytetyistä bentsodiatsepiineista poiketen uusi lääke ei vaikuta aivoissa kuin tiettyihin GABA-reseptoreihin.

GABA eli gamma-aminovoihappo on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen aktiivisuutta hillitsevä välittäjäaine. GABA-reseptoreiden on tutkimuksissa todettu olevan vahvasti yhteydessä Alzheimerin tautiin. Bentsodiatsepiinien puolestaan tiedetään sitoutuvan GABA-reseptoreihin, jolloin lääkkeen vaikutus on keskushermostoa lamaava.

Tutkijoiden löydökset esiteltiin American Association for the Advancement of Science -tapahtumassa Washingtonissa. Tutkimus ilmestyi Molecular Neuropsychiatry -tiedelehdessä.

Lue myös: Kymmenen merkkiä alkavasta muistisairaudesta

Lähteet: The Guardian, The Independent, Science Daily