Tutkijat yllättyivät: Huolestuttavat superpurkaukset luultua yleisempiä Auringon kaltaisissa tähdissä

Merkurius ja aurinko AOP
Kuvassa Maa, Venus ja Merkurius sekä aurinko. (Kuvituskuva / All Over Press.)
Julkaistu 12.12.2024 22:42
Toimittajan kuva

Jari Heikkilä

jari.heikkila@mtv.fi

Korkeaenergiset ja äärimmäisen voimakkaat tähtien super-roihupurkaukset (superflare) ovat luultua huomattavasti yleisempiä Auringon kaltaisissa tähdissä.

Supervoimakkaita purkauksia tapahtuu tuoreen tutkimuksen mukaan noin sadan vuoden välein. Tämä on jopa 50 kertaa useammin, kuin on aiemmin luultu. Aiheesta uutisoi avaruussivusto Space.com.

Pelkillä tavanomaisilla roihupurkauksillakin saattaa olla vakavia vaikutuksia Maahan, sillä ne voivat vaurioittaa kommunikaatiojärjestelmiä ja energiainfrastruktuuria. 

Lue myös: Astronautti katsoi avaruusaseman ikkunasta ja tajusi eläneensä valheessa

Superflare voi olla kuitenkin kymmeniä tuhansia kertoja tavallista roihupurkausta voimakkaampi.

Pienemmästäkin syntyy tuhoa

Tähän asti voimakkain raportoitu aurinkomyrsky sattui vuonna 1859. Carringtonin myrskynä tunnettu tapahtuma katkoi puhelinyhteyksiä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 

Tämäkin oli voimakkuudeltaan vain prosentin luokkaa superflaren energiaan verrattuna.

Max Planck Instituutin tutkija Valeri Vasiliev kertoo, että tuoreessa löydössä oikeastaan kaikki oli yllättävää. Hänen mukaansa myös Aurinkomme saattaa aiheuttaa superflaren paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin aiemmin on luultu, mikäli muista tähdistä tehdyt havainnot pätevät siihen. Tutkimus on julkaistu Science-julkaisussa.

Tutkimuksessa tutkittiin tuhansia Auringon kaltaisia tähtiä, jolloin saatiin laaja otanta superflaren yleisyydestä.

Lue myös: Avaruudesta löydetty valtava pyöreä rakenne: Haastaa käsityksen maailmankaikkeudesta

– Emme voi tarkkailla Aurinkoa tuhansien vuosien ajalta. Mutta voimme havainnoida lyhyessä ajassa tuhansien Auringon kaltaisten tähtien käyttäytymistä. 

– Tämä auttaa meitä määrittämään, kuinka usein superflareja esiintyy, toteaa tutkijatiimin jäsen Sami Solanki.

Tutkimuksessa käytettiin Nasan Kepler-avaruusteleskoopin tietoja vuosien 2009 ja 2013 väliseltä ajalta. Tutkijat saivat näin yhteensä 220 000 vuoden edestä havaintomateriaalia Auringon kaltaisten tähtien toiminnasta.
 

Tuoreimmat aiheesta

Avaruus