Tutkijatohtori: Eduskuntatalon töhrijät saivat mitä halusivatkin: "En näe tätä hyökkäyksenä"

10:53img
Video! Eduskuntatalo tuhrittiin – missä kulkevat mielenilmauksen rajat?
Julkaistu 26.09.2024 08:42
Toimittajan kuva

Jari Peltola

jari.peltola@mtv.fi

Elokapina ja ruotsalainen aktivistiryhmä töhrivät Eduskuntatalon pylväät keskiviikkoaamuna.

Eduskuntatalon julkisivu töhrittiin keskiviikkoaamuna 25. syyskuuta punaisella värillä. Teon taustalla ovat Elokapina sekä ruotsalainen aktivistiryhmä Återställ våtmarker. Ryhmät kertoivat vastustavansa suomalaisen valtionyhtiön Neovan turpeen tuotantoa Ruotsissa.

Teko sai tyrmistyneen vastaanoton niin poliitikoilta kuin monilta kansalaisiltakin, vaikka ymmärrystäkin on teolle löytynyt. MTV:n Huomenta Suomessa vieraili Helsingin yliopiston tutkijatohtori Georg Boldt, joka on tutkinut aktivismia, sekä kansalaistottelemattomuutta yhteiskunnassa.

– En näkisi tätä yhtään hyökkäyksenä, vaan pikemminkin näkyvyyden maksimointina, mutta olihan tämä poikkeuksellinen teko. 

Boldt kertoo, että mielenilmaukset Eduskuntatalon portailla ovat perinteisesti olleet sallittuja, mutta kirjoittamattoman säännön mukaan talon ylätasanteelle ei saa mennä, eikä pylväisiin koskea. Tällä kertaa niin kuitenkin tehtiin varsin poikkeuksellisella tavalla.

Hän uskoo, että kansalaisyhteiskunta on muuttunut. Boldtin mukaan nykyisin on enemmän liikkeitä, jotka eivät ole yhdistysperäisiä. Niiden toimintamuodot ovat kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta ennemmin kuin poliitikkojen kanssa neuvottelu.

– Silloin tulee tämäntyyppisiä mielenosoituksia, hän toteaa

Lue myös: Kommentti: Eduskunnan töhriminen sen todistaa – Suomi uppoaa syvälle väärinymmärtämisen suohon

Sitä saatiin mitä haluttiin

Boldtin mielestä Elokapina ja ruotsalaisryhmä saivat tempauksellaan paljon haluamaansa huomiota.

– Aika harva suomalainen tiesi yhtään mitään Neovasta ennen tätä ja nyt siitä on keskusteltu aika paljon. On alettu keskustelemaan Neovan turpeennostosuunnitelmista Pohjois-Karjalassa ja siitä mitä se tarkoittaisi paikalliselle luonnolle ja esimerkiksi kaloille.

Boldtin mukaan teko ei ollut radikaali verrattuna esimerkiksi muihin maihin. Suomessa kansalaistottelemattomuus on hillittyä, vaikka mielenilmaukset ovatkin muuttaneet muotoaan.

– Suomessa on erittäin vahvasti linjaveto, että väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan ei käytetä ainakaan näissä aktivistipiireissä. Väkivalta on sellainen absoluuttinen raja, enkä usko, että sellaiseen ollaan menossa.

Lue myös: Eduskunnan töhrinnässä käytettiin graffitimaalareiden hoksaamaa kikkaa

Lisäys 2.10.2024 klo 9.45: Huomenta Suomeen vieraana ollut Georg Boldt on ollut itse mukana Elokapinan toiminnassa puolentoista vuoden ajan. Hän tekee etnografista tutkimusta Elokapinasta.

Tuoreimmat aiheesta

Mielenosoitus