Vähäiset ihmiskontaktit ja yksin asuminen suurentavat riskiä menehtyä ensimmäiseen sydän- ja verisuonitautioireeseen. Todennäköisesti yksin elävät ovat yksin myös akuuttien oireiden iskiessä eivätkä siksi pääse hoitoon.
Tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalisesti eristyneimpien riski menehtyä ensimmäiseen sepelvaltimotautioireeseensa tai aivoverenkiertohäiriöön ennen sairaalahoitoa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin henkilöiden, joilla on paljon sosiaalisia kontakteja. Erityisesti vaarassa ovat yksin asuvat.
Sosiaalisten kontaktien vähyyden on ajateltu suurentavan myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin, mutta näiden tulosten valossa niin ei näyttäisi olevan.
Ensimmäistä kertaa sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita ja sairaalahoitoon päätyneitä oli yhtä paljon riippumatta siitä, miten paljon potilaalla oli sosiaalisia kontakteja.
Lue myös: Tutkimuksen yllätystulos: Vanhanaikainen puhelinsoitto lievittää yksinäisyyttä paremmin kuin videopuhelut tai some
Korona voi lisätä sydänperäisiä kuolemia
Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat yksin asuvien ja sosiaalisesti eristyneiden olevan muita suuremmassa vaarassa menehtyä ensimmäiseen sydän- ja verisuonitautioireeseensa.
Koronaepidemian ja sosiaalisten rajoitusten aikana tämä voi koskea aiempaa useampia iäkkäitä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 480 000 keskimäärin 63-vuotiaan ja 460 000 keskimäärin 68-vuotiaan seurantatietoja kahdesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Seitsemän vuoden seurannan aikana 62 000 osallistujaa sairastui ensimmäistä kertaa sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön ja 2 500 menehtyi oireisiin ennen sairaalahoitoa.
Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä.
Lue myös: Sydänkohtaukseen johtava salakavala sairaus voi näkyä käsissäsi – tarkkaile tätä merkkiä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
2:10
