Työllisyys ennätyskorkealla – kasvu selittyy osa-aikatyöllä: "Hallitus ei ole tehnyt toimia, jotka tähän vaikuttaisivat"

Työllisyysaste nousi viime vuoden joulukuussa huippulukemiin, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Työllisyysaste joulukuussa oli 73,3 prosenttia ja työllisyysasteen trendiluku 73,5 prosenttia.

Trendiluku kuvaa paremmin työllisyysasteen pidemmän aikavälin kehitystä, sillä siinä on huomioitu työllisyysasteeseen vaikuttava kausivaihtelu, joka johtuu muun muassa kesätöistä ja maatalousalan kausivaihtelusta.

Lue lisää: Työllisyysaste nousi joulukuussa 73,5 prosenttiin – työllisiä 128 000 enemmän kuin vuosi sitten

Viimeksi työllisyyden trendiluku on ollut yhtä korkealla ennen 1990-luvun lamaa.

Ekonomistit pitävät työllisyysasteen nousua yllättävänä.

– On se ollut pienoinen yllätys, että työllisyys on kasvanut näinkin nopeasti. Työllisyyden kasvua selittää se, että kysyntä on elpynyt hyvin koronakriisin keskellä, sanoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari.

– Kyllä tämän aamun luvut olivat aika vahvoja, odotuksia vahvempia, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Työllisyysprosentin kasvua selittää kuitenkin suurelta osin osa-aikatyön kasvu.

– Työllisyysaste ei huomioi sitä, kuinka paljon henkilö on tehnyt töitä. Suurelta osin työllisyyden paraneminen on ollut osa-aikatyön varassa, joka jonkin verran himmentää saavutuksia. Mutta ei se poista sitä, että tällä hetkellä on paljon työllisiä ja taloudessa on vauhdikas elpymisvaihe meneillään, Appelqvist sanoo.

– Vaikka meillä työllisyys on ylittänyt koronakriisiä edeltävän ajan, niin työtunteja tehdään vielä vähemmän. Iso osa kasvusta on tullut osa-aikaisista. Ei se virheellistä kuvaa anna, mutta ehkä vähän ruusuisen kuvan, Huovari sanoo.

Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvanut

Viime joulukuussa osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 28 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Osa-aikaista työtä tekee noin joka viidennes kaikista työllisistä. 

Osa-aikatyön kasvua voivat selittää muun muassa kaupan alan työllisyyden kasvu sekä koronan aiheuttama epävarmuus.

– Kaupan alalla tehdään paljon osa-aikaista työtä. Osittain kasvu saattaa johtua myös siitä, että tilanne on epävarma ja työnantajat eivät halua vielä palkata kokoaikaisia työntekijöitä. Myös ikääntyneet tekevät entistä enemmän työtä ja he eivät välttämättä haluakaan tehdä kuin osa-aikaista työtä, Huovari arvioi.

Ekonomistien mukaan nykyisen hallituksen työllisyystoimilla ei juuri ole vaikutusta työllisyyden kasvuun.

– Esimerkiksi eläkeputken poisto ei ole vielä millään tavalla ehtinyt vaikuttaa tämän päivän lukuihin. Mitään sellaisia toimia hallitus ei ole tehnyt, jotka tähän vaikuttaisivat, Appelqvist sanoo.

Lue lisää: Eläkeputken poisto puolittaa työttömyysetuuden, mutta saa tutkijoilta kannatusta – "Putki on ollut näppärä keino irtisanoa"

Appelqvistin mukaan kasvu selittyy talouden yleisellä, myönteisellä suhdannekehitykselle.

– Se jatkunut aika pitkään hyvänä sekä kotimaassa että viennin osalta. Työvoiman kysyntä ollut muutaman kuukauden ajan todella vahvaa.

Huovarin mukaan aiempien hallitusten työllisyystoimilla ja nykyisen hallituksen harjoittamalla korona-ajan talouspolitiikalla sen sijaan on vaikutusta myös työllisyystilanteeseen.

– Kyllä tässä hallituksen toimilla on vaikutusta, ja varsinkin edellisen hallituksen toimilla. Lisäksi meillä ja Euroopassa korona-ajan finanssipolitiikka ja talouspolitiikka on hoidettu paremmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. 

– Meillä on pyritty pitämään työsuhteista kiinni lomautusjärjestelyillä. Lisäksi kysynnän elvyttämiseen ei ole tehty toimia, jotka Yhdysvalloissa ovat lisänneet inflaatiota, Huovari sanoo.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen jakaa näkemyksiä

Hallitus on asettanut tavoitteeksi saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2025 mennessä. Ekonomistit ovat eri linjoilla siitä, tullaanko tavoite saavuttamaan.

– Olisin hämmästynyt, jos 75 prosentin tavoite saavutettaisiin. Se kova lukema ja nyt aletaan olla aika ennätystasolla. Sen saavuttamiseen tarvittaisiin uusia toimia, joilla laajennettaisiin työvoman määrää, Appelqvist arvioi.

Huovarin mukaan vuoden alussa työllisyysasteen laskentatapa on muuttunut niin, että työllisyysaste näyttää noin prosenttiyksikön pienemmältä kuin aiemmin. Siksi aiemmin asetetusta 75 prosentin työllisyystavoitteesta ollaankin vain noin puolen prosenttiyksikön päässä.

– Kun tavoite asetettiin, työllisyysastetta mitattiin hieman eri tavalla. Silloinen mittaustapa vastaa nykyisin 74 prosentin työllisyysastetta, eli olemme siitä vai puolen prosentin päässä. Luulen, että se täyttyy hyvin. 

Huovari uskoo, että  75 prosentin työllisyystavoite myös uudella laskentatavalla voidaan saavuttaa. Julkisen talouden kannalta tavoiteltava työllisyysasteen taso on kuitenkin vieläkin korkeampi.

– Ei meidän toki pitäisi jäädä tähän tai katsoa vain yksittäisiä lukuja. Jos pääsisimme 77 tai 78 prosenttiin, olisi se jo melko hyvä saavutus.