Työllisyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 73,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.
Työttömyysasteen trendiluku oli Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 6,8 prosenttia.
Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan 50 000 enemmän ja työttömiä 12 000 vähemmän viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.
Heinäkuussa työllisiä oli vajaat 2,7 miljoonaa ja työttömiä 190 000. Työllisiä miehiä oli 34 000 enemmän ja naisia 16 000 enemmän viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.
"Huippu koettiin jo huhtikuussa"
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyys on edelleen Suomessa korkealla tasolla, mutta suhdannetilanne on työmarkkinoilla heikentynyt tuntuvasti viime kuukausina.
Appelqvist kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että kesäkuun työllisyysasteen trendiksi ilmoitettiin 74,0 prosenttia, mutta heinäkuun luku on hieman alhaisempi.
Appelqvist kiinnittää huomiota myös siihen, että työttömyysasteen trendi on noussut pikkuhiljaa loppukevään ja alkukesän aikana.
Tämän suhdannekierroksen parhaaksi työttömyysasteen lukemaksi näyttäisi Appelqvistin mukaan jäävän huhtikuu, jolloin työttömyysasteen trendi painui 6,4 prosenttiin.
– Työllisyystilannetta voidaan edelleen pitää hyvänä, mutta suunta on alaspäin. Keväällä alkanut suhdannetilanteen heikkeneminen alkaa enenevässä määrin heijastua myös työllisyyteen. Työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin melko pitkällä viiveellä, joten heikkenevä trendi jatkunee tulevaisuudessa, Appelqvist kirjoittaa sähköpostikommentissaan.
Päähuolena inflaatio ja korkeammat korot
Myös Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan työmarkkinoilla on nähtävissä vastatuulta.
– Työttömyysasteen loiva nousu kertoo talouden vastatuulien näkyvän myös työmarkkinoilla. Toisaalta monissa yrityksissä koettu työvoimapula näkyy edelleen avoimien työpaikkojen runsaassa määrässä. Uusia avoimia paikkoja ei kuitenkaan tule enää runsain mitoin, Kuoppamäki arvioi sähköpostikommentissaan.
Kuoppamäen mukaan avoimien työpaikkojen runsas määrä helpottaa sopeutumista heikkenevän suhdannetilanteen vaikutuksiin, kun työttömäksi jäävillä on mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.
Kuoppamäen mukaan vallitsevalle tilanteelle on ominaista se, että henkilökohtainen työttömyys ei ole ollut yksi päähuolista, vaikka kuluttajien luottamus talouteen onkin romahtanut poikkeuksellisen alas.
– Kotitalouksien suurin huoli ei tänä vuonna ole suurtyöttömyys vaan korkea inflaatio ja korkeammat korot, Kuoppamäki kirjoittaa.
– Mikäli suhdannetilanne jatkaa viilenemistä, nähdään jatkossa lisää työttömyyden maltillista nousua ja työvoimapulan helpottamista osalla toimialoista, hän summaa.