Lomautettujen määrän pieneneminen kertoo talouden jo asteittain toipuvan koronakriisistä, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Työllisiä oli toukokuussa 96 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus.
Työllisten määrä laski vuoden takaiseen verrattuna kolmatta kuukautta peräkkäin. Työllisyys kääntyi kevään aikana laskuun, kun koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitustoimet runtelivat Suomen taloutta.
Työllisyysasteen trendiluku laski toukokuussa 72,6 prosenttiin.
Tilastokeskus tarkisti samalla reippaasti alaspäin työllisyysasteen trendiä huhtikuulta. Huhtikuun trendiluvuksi ilmoitetaan nyt 72,7 prosenttia, kun kuukauden takaisessa tilastojulkistuksessa vastaava huhtikuun lukema oli 73,5 prosenttia.
– Työllisyysasteen trendi on nyt korjaantunut todenmukaisemmaksi, kun saatiin toukokuun tiedot, kommentoi Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen tuoreeltaan Twitterissä.
Trendi tarkoittaa kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettua lukua.
Tilastokeskus selittää työllisyysasteen trendin verrattain isoa muutosta sillä, että koronaviruksen vuoksi tilastoissa on tämän vuoden keväällä ja kesällä odotettavissa paljon epätyypillistä vaihtelua.
Työttömyysasteen trendi oli toukokuussa 6,8 prosenttia eli sama kuin huhtikuussa. Työttömiä oli 46 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli toukokuussa kaikkiaan 295 000.
Piilotyöttömien määrä kasvanut tuntuvasti
Koronaviruskevään erityispiirteenä työmarkkinoilla on ollut piilotyöttömien määrän voimakas kasvu.
Työvoiman ulkopuolella olevia piilotyöttömiä oli toukokuussa 162 000, mikä on 67 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Toisaalta piilotyöttömyys väheni jonkin verran huhtikuusta, jolloin piilotyöttömiä oli lähes 200 000.
Piilotyöttömillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka haluaisivat työtä, mutta eivät ole sitä aktiivisesti etsineet. Tavallisesti piilotyöttömyys kasvaa heikkoina talousaikoina, kun ihmiset saattavat työttömyyden pitkittyessä lannistua ja luopua työnhausta.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) viime viikolla julkaisema työmarkkinaennuste nostaa esiin myös koronarajoitusten nopean vaikutuksen piilotyöttömyyden kasvuun.
– Nyt koronakriisin alkaessa juuri irtisanotutkaan eivät ole juuri etsineet uusia töitä, kun on ollut selvää, että esimerkiksi koko ravintola-ala on käytännössä suljettu, ennusteessa sanotaan.
Tilastokeskuksen käyttämä työttömän määritelmä edellyttää, että henkilö on aktiivisesti etsinyt työtä. Piilotyöttömyyden kasvu on todennäköisesti loiventanut varsinaisen työttömyyden kohoamista Tilastokeskuksen luvuissa.
– Pääsyy vähäiseen työttömyyden nousuun liittyy mittaustapaan, jossa alle kolme kuukautta kestäneet lomautukset luokitellaan joko työvoiman ulkopuolelle tai edelleen työllisiksi, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Ministeriön luvuissa työttömiä yli 400 000
Työttömyyden kasvu näyttäytyy huomattavasti suurempana TEMin työllisyyskatsauksessa, joka perustuu alueellisten TE-toimistojen rekisteritietoihin. TEM myös tilastoi kokoaikaisesti lomautetut työttömiksi.
Kuoppamäen mukaan TEMin luvut kuvaavat juuri nyt työllisyystilannetta paremmin kuin Tilastokeskuksen viralliset työllisyysluvut.
TEMin mukaan työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa 433 000, mikä on 206 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden kasvu kuitenkin pysähtyi edelliskuukauteen verrattuna, sillä työttömiä oli käytännössä saman verran kuin huhtikuussa.
Työttömyys lisääntyi eniten palvelu- ja myyntityöntekijöillä, joilla työttömien määrä yli kaksinkertaistui vuoden takaiseen verrattuna. Myös ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä työttömyys kasvoi jyrkästi.
Ammattiryhmien työttömyyden kehitys kuvastaa sitä, että koronakriisi iski kevään aikana kaikkein rajuimmin palveluihin, kuten matkailu- ja ravintola-alalle.
Kokoaikaisesti lomautettuja oli toukokuussa 158 000. Määrä on pienentynyt runsaalla viidellätuhannella huhtikuun tasolta. Lomautettujen vähenemistä selittää se, että uusien lomautusjaksojen määrä on laskenut selvästi kevään edetessä.
Dansken Kuoppamäki huomauttaa, että TEMin viikkokohtaisissa tilastoissa lomautettujen määrä on kesäkuun puolivälissä laskenut jo noin 135 000 ihmiseen
Danske: Työttömyys pysyy koholla myös ensi vuonna
Kuoppamäen mukaan lomautettujen määrän supistuminen kertoo talouden jo asteittain toipuvan.
– Esimerkiksi ravintoloihin ja kauppoihin on osin palattu töihin, mutta kansantalous toimii edelleen huomattavasti alle potentiaalin. Palvelualojen toipuessa kriisi iskee seuraavaksi vientiteollisuuteen, joka ei saa uusia tilauksia entiseen malliin, Kuoppamäki kirjoittaa.
Hän arvioi Tilastokeskuksen virallisen työttömyysasteen vielä nousevan ja saavuttavan noin kahdeksan prosentin tason.
– Työttömyys pysyy koholla myös ensi vuonna. Koronakriisi jättää pitkän jäljen työmarkkinoille, vaikka kriisin suuruuteen nähden toteutuneita lukemia voisi tosin pitää jopa torjuntavoittona, Kuoppamäki arvioi.
Avoimien työpaikkojen määrän pitkään jatkunut kasvu päättyi alkuvuonna, ja viime kuukausina suunta on osoittanut alaspäin. TE-toimistoissa oli toukokuun lopulla avoinna 47 100 työpaikkaa, mikä on 10 700 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.