Emeritusprofessori Seppo Koskinen huomauttaa, että lisää hoitajien irtisanomisia voi olla tulossa ja niitä seuraa aina takaisinottovelvollisuus.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kyseenalaistaa työministeri Arto Satosen (kok.) matkustamisen Filippiineille ja Vietnamiin tarkoituksenaan edistää esimerkiksi hoitajien saamista näistä maista Suomeen.
Koskinen huomauttaa, että hyvinvointialueilla on juuri ollut hoitajiakin koskeneita irtisanomisia, joita seuraa aina takaisinottovelvollisuus. Ja lisää irtisanomisia voi olla vielä tulossa.
– Sitähän voi tapahtua puolen vuoden päästä uudestaan tai vuoden päästä tai puolentoista vuoden päästä. Ja aina tulee taas se takaisinottoaika, ainakin silloin irtisanottujen osalta, Koskinen huomauttaa.
– Kyllä tämä aika huono hetki on mennä kertomaan, että tulkaa tänne töihin.
Lue myös: Työministeri Satonen matkustaa Filippiineille ja Vietnamiin houkuttelemaan Suomeen hoitajia
Viranomaisen pitää palkata pätevin
Koskinen muistuttaa, että jo ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä, voidaanko työntekijälle antaa muuta työtä. Sama velvoite on voimassa koko irtisanomisajan, joka on pisimmillään kuusi kuukautta. Sen jälkeen tulee takaisinottoaika, joka sekin kestää pisimmillään kuusi kuukautta.
– Kaikkien näiden aikojen jälkeen voidaan pienellä oikeudellisella riskillä palkata uusia työntekijöitä, Koskinen sanoo.
Tämä riski liittyy siihen, että irtisanomissuojasäännöksen mukaan irtisanomisperustetta ei ole, jos samankaltaisiin tehtäviin otetaan uusi työntekijä ennen tai jälkeen irtisanomisen. Tähän ei ole kirjattu mitään aikarajaa.
Takaisinottovelvoitteessa on kyse siitä, että joku muu palkattaisiin samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin irtisanottu.
– Jos he tulevat lähihoitajiksi, niin silloin se on aivan samoihin tehtäviin. Tai jos sairaanhoitajaksi, niin samoihin tehtäviin. Tai vähintään samankaltaisiin, jo alusta alkaen, Koskinen sanoo.
Hyvinvointialueilla on viime aikoina säästetty myös jättämällä määräaikaisten työsuhteita jatkamatta. Näissä tapauksissa vastaavaa takaisinottovelvoitetta ei ole. Koskinen huomauttaa, että hyvinvointialueilla on kuitenkin viranomaisena velvollisuus palkata tehtäviin pätevin hakija.
– Eivät he tätä pätevyysarviointia määräaikaisten ja uusien työntekijöiden osalta voi suorittaa ihan mielin määrin vapaasti. Kyllä siinä todennäköisesti nämä määräaikaiset ovat pätevämpiä, ja silloin viranomainen joutuu valitsemaan pätevimmän.
Lue myös: Perussuomalaisten Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen rekrytointimatkaa Filippiineille ja Vietnamiin
Työilmapiiri ja työmäärä kuntoon
Satosen rekrytointimatka on saanut osakseen arvostelua myös muualta, esimerkiksi hallituskumppani perussuomalaisista. Satonen vastasi tähän kritiikkiin lauantaina viestipalvelu X:ssä. Hän nosti esiin paitsi takaisinottovelvoitteen myös saatavuusharkinnan.
– Eli voi palkata vain, jos ei saa työntekijää Suomesta. Saatavuusharkinnasta voidaan vapauttaa työvoimapula-alat, Satonen kirjoitti.
Saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU tai ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa Suomesta selvitetään, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta.
Emeritusprofessori Koskinen toteaa, ettei hän ole saatavuusharkinnan asiantuntija. Hän kuitenkin kyseenalaistaa sen, että samaan aikaan irtisanotaan työntekijöitä ja avoinna olisi paikkoja, joita ei saada täytettyä.
– Ehkä voi miettiä, että siellä on huono ilmapiiri jossakin, liiallisesti töitä tai jotakin muuta vastaavaa. Ja kyllähän työnantajalla on sitten velvoite järjestää ne työt sillä tavalla, että suomalaisetkin pystyvät niitä hakemaan ja niissä pysymään, Koskinen sanoo.
0:47
Professori: Hoitajapula ei ratkea maahanmuutolla: ”Täällä on kylmää ja pimeää ja pienet palkat”
Super: Näyttää olevan salassa tehty
Vuodenvaihteesta alkaen saatavuusselvitystä ei enää tarvitse tehdä Uudellamaalla useisiin terveydenhuollon tehtäviin, kuten esimerkiksi sairaanhoitajille tai lähihoitajille. Toukokuun loppuun saakka voimassa oleva ELY-keskuksen päätös tuli lähi- ja perushoitajaliitto Superille täytenä yllätyksenä.
Superin kehittämisjohtaja Jussi Salo pitää ajoitusta kummallisena.
– Tällä hetkellä, kun hyvinvointialueet ovat näissä säästötoimissa, niin tämä tuntuu todella ristiriitaiselta, hän sanoo.
Sinänsä Super ei vastusta ulkomaisen työvoiman rekrytointia Suomeen pidemmällä tähtäimellä, kunhan työntekijöiden kielitaito turvataan.
– Mikä itseäni eniten ihmetyttää, niin tämä päätös näyttää olevan salassa tehty. Tässä on tietenkin jonkunlainen tarkoitushakuisuus siellä taustalla, Salo sanoo.
Lue myös: Hoitajilta avoin kirje kokoomusministereille: "Haluamme kysyä näin julkisesti"
Heikko kielitaito haasteena
Superin tuoreen jäsenkyselyn mukaan hoitajat kokevat, että vieraskielisten hoitajien heikko kielitaito aiheuttaa vaaratilanteita. Tämä korostuu juuri ulkomailta aktiivisesti rekrytoiduilla työntekijöillä.
Koskinen sanoo, että jos kielitaidon puute vaikuttaa potilasturvallisuuteen, on työnantajan velvollisuus puuttua asiaan ja järjestää työt toisin.
Kielen perusteella ei kuitenkaan saa syrjiä, eli on mietittävä, milloin kieli on ratkaisevassa asemassa ja milloin huonompikin suomen kielen taito riittää. Esimerkiksi työuran alussa hoitajien tehtäviä voidaan mukauttaa sellaisiksi, että niissä voi toimia heikommalla kielitaidolla. Tällainen mukauttamisvelvoite työnantajilla on, kertoo Koskinen.
– Riittävä kielitaito tietenkin pitäisi olla. Koska potilastyöskentely perustuu siihen, että ymmärrät, mitä potilas sanoo. Ja pystyt myös vastaamaan niin, että potilas ymmärtää.
Koskinen toteaa, että potilasturvallisuuden vaarantuessa muut työntekijät voivat joutua hankalaan asemaan suhteessa omaan vastuuseensa. Ainakin huoli-ilmoitusten tekeminen omalle esimiehelle olisi hänen mukaansa näissä tapauksissa muiden työntekijöiden velvollisuus.
6:00
Ratkaisisiko ulkomaalainen työvoima hoitajapulan?