Työvoimapulasta on tullut jo paha kasvun este yrityksille Suomessa – työttömyys vähentynyt roimasti

Hotelli- ja ravintola-ala on yksi niistä aloista, joka tuskailee nyt työvoimapulan kanssa. Kotimaan matkailu on vilkasta ja ravintoloissakin on kävijöitä, mutta alalta on korona-aikana lähtenyt paljon ammattilaisia.

Lue myös: Yrityskenttä on toipumassa koronan jälkeen, mutta kasvu vaatii toimia – EK:n Pakarinen: lisää työperäistä maahanmuuttoa ja kannustimia työn vastaanottamiseen

Tämä on huomattu muun muassa useita hotelleja eri puolilla Suomea pyörittävässä Sokotel Oy:ssä.

– Ammattilaisia on siirtynyt toisille aloille ja avoimia paikkoja on haasteellista täyttää. Hakemuksia avoimille paikoille tulee vähän. Alalle ei ole tunkua, kuten oli vielä pari vuotta sitten, kertoo Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Härmälä.

Hotelleissa ja ravintoloissa on pulaa niin ammattitaitoisista vastaanottovirkailijoista, tarjoilijoista ja kokeista.

Työttömyys vähenee

Työvoimapulan taustalla on se hyvä uutinen, että talous elpyy ja työttömyys vähenee.

Työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun lopussa yli kolme sataa tuhatta, mikä oli satatuhatta vähemmän kuin vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista näkyy myös, miten lomautettujen määrä on pudonnut yli 90 000:lla ja on nyt reilu 40 000.

Lue lisää: Kuluttajien arvio omasta taloudesta heinäkuussa vankin koskaan – myös palvelualan näkymät piristyneet

Samaan aikaan uusia avoimia työpaikkoja on entistä enemmän. Kesäkuun lopussa uusia paikkoja oli 79 000 ja avoimia työpaikkoja yhteensä yli 145 000. Lisäystä vuodentakaiseen on kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Nyt avoimille paikoille pitäisi löytää osaajia.

– Yrityskentältä tulee viestiä, että työvoimapulaa on ilmassa. Jo monta kuukautta yritykset ovat puhuneet, että kapeikko olemassa. Siihen toivotaan ratkaisuja, mutta nopeita ratkaisuja on vaikea löytää, kertoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Nopeita ratkaisuja ei siis juuri ole, mutta työnantajilla on useita hitaampia ehdotuksia työvoiman saatavuuden parantamiseen.

– Tarvitaan nopeasti toimia. Esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon parannuksia, jotta lupakäsittelyt saataisiin nopeammiksi. Lisäksi tarvitaan työllisyystoimia eli esimerkiksi kannustavuutta työn vastaanottamiseen. Ansiotuloverotuksen keventäminen yhdellä prosenttiyksiköllä jokaisessa tuloluokassa vastaisi 4-5 prosentin palkankorotusta, johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo.

Niin kansanterveyttä kuin taloutta auttaa nyt nopeasti lähinnä se, että suomalaiset kävisivät tunnollisesti koronarokotuksissa.