Helmikuussa alkanutta Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa ymmärtääkseen pitää tuntea historia.
Ensinnäkin vuodesta 2014, koska lännen sen jälkeen tekemät virheet ovat johtaneet tähän tilanteeseen, katsoo vertailevan politiikan tutkimuksen professori Oleksi Haran Kiovan Mohyla-akatemiasta. Toiseksi pitää katsoa toiseen maailmansotaan, sillä hänen mukaansa Vladimir Putinin Venäjä ei ole kovin kaukana Neuvostoliitosta.
Haran aloittaa vyyhdin purkamisen lähihistoriasta. Hän ei säästele sanojaan ja osoittaa ne ukrainalaisesta näkökulmasta lännelle, "teille".
Ensimmäisiä lännen epäonnistumisia oli Haranin mukaan se, ettei heti vuonna 2014 suostuttu myöntämään, että Ukrainassa on käynnissä sota. Venäjä miehitti tuolloin Krimin ja perusti Itä-Ukrainan Donetskiin ja Luhanskiin nukkehallitukset, niin kutsutut kansantasavallat.
– Puhuttiin "Ukrainan konfliktista" Venäjän narratiivin mukaisesti, Haran sanoo STT:lle Kiovassa.
Haranin mukaan Ukraina sai aseapua liian vähän ja EU:n talouspakotteet olivat lähinnä symbolisia. Hän sanoo, että heikot reaktiot kannustivat Putinia aloittamaan hyökkäyssodan.
– Jos länsi olisi tehnyt tarpeeksi, tämä sota ei olisi syttynyt.
Vertailevan politiikan tutkimuksen professori Oleksi Haran Kiovan Mohyla-akatemiasta Ukrainan Kiovassa 23. huhtikuuta 2022.
Ukraina – kuten moni muu maa Itä-Euroopassa, Baltian maat, Puola, Romania – on Haranin mukaan yrittänytt vuosien ajan selittää lännelle, mitä Venäjä on. Länsipäättäjien on kuitenkin ollut vaikea uskoa, että Itä-Euroopalla on muita paremmat edellytykset ymmärtää Venäjän toimintaa.
– Joskus aiemmin länsi opetti Ukrainalle arvoja, mutta vuoden 2014 jälkeen me olemme opettaneet Euroopalle arvoja. Ukrainalaisia kuoli Maidanilla EU-lipun alla, ja siitä lähtien me olemme taistelleet Venäjän hyökkäystä vastaan. Mutta te ette kuunnelleet meitä.
Kun maailmalla on kiitelty yhtenäisyytensä näyttänyttä ja voimansa koonnutta Euroopan unionia, Haran näkee muutoksen toisin.
– Nyt tekin ymmärrätte, mitä Venäjä on.
Suomikin uskoi kaasuputkeen talousporkkanana
Haranin mukaan Euroopassa on haluttu uskoa talousporkkanaa seuraavaan Venäjään.
Hän nostaa esimerkiksi Nord Stream 2:n. Venäjältä Itämeren kautta Saksaan kulkevaa kaasuputkea alettiin edistää vuonna 2015, vaikka Venäjä oli edellisvuonna vallannut Krimin ja aloittanut sodan Donbassissa. Oliko se Haranin mielestä naiiviutta vai opportunismia?
– Tämä on kysymys teidän päättäjillenne, hän sanoo.
Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapasi venäläisen kollegansa Dmitri Medvedevin Pietarissa syyskuussa 2017.
Suomessa Nord Stream 2 -hankkeeseen on osallistunut muun muassa entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) konsulttiyhtiönsä kautta.
Syyskuussa 2017 Venäjän silloinen pääministeri Dmitri Medvedev kehui pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Suomen "rakentavaa suhtautumista" projektiin.
– Siihen suhtaudutaan Suomessa normaalina kaupallisena hankkeena, Medvedev kiitteli.
"Tyypillinen neuvostotemppu"
Haran sanoo, että tämänhetkinen tilanne on osoittanut läntistä maailmaa vaivaavan historiattomuuden.
Yhtenä hänen esimerkkinään ovat vakavasti otettavienkin asiantuntijoiden ehdotukset siitä, että Ukraina sitoutuisi puolueettomuuteen. On nostettu esille Suomen toisen maailmansodan jälkeinen Neuvostoliittoa myötäillyt suomettumispolitiikka.
Ukrainan kohdalla puolueettomuus tai "suomettuminen" tarkoittaisi sitä, että maa pidättäytyisi hakemasta sotilasliitto Natoon ja että Venäjä saisi merkittävän vaikutusvallan sen poliittisiin päätöksiin.
Video: Venäjän propagandassa on kolme selkeää historiaan kytkeytyvää kärkeä
2:03
Haran sanoo, että Venäjän propaganda hiipii yhä länsimedioiden uutisointiin. Esimerkiksi ranskalais- ja yhdysvaltalaismedioissa puhutaan hänen mukaansa Itä-Ukrainan Venäjä-mielisistä separatisteista ilman asianmukaista taustoitusta.
– Meidän täytyy edelleen selittää lännelle, että ei ole mitään separatisteja itsenäisinä toimijoina. Kaikki on Venäjän aggressiota.
Haran puhuu paljon Suomesta. Hän odottaa, että suomalaiset, jos jotkut, näkevät Venäjän propagandan läpi. Perustihan Neuvostoliitto Suomeenkin aikanaan oman "kansantasavaltansa", niin kutsutun Terijoen hallituksen.
– Tämä on tyypillinen neuvostotemppu, KGB:n temppu.
"Putinille tämä on rationaalista"
Helmikuusta lähtien otsikot ovat toinen toisensa perään arvuutelleet, mikä Putinia vaivaa ja miksi hän tekee niin kuin tekee. Haranille kysymys on yksinkertainen: Putin on Neuvostoliiton ja KGB:n tuote, ja Ukraina on hänelle henkilökohtainen pakkomielle.
– Hänelle tämä on rationaalista. Hän kuvittelee palauttavansa suuren Venäjän. Uskon hänen uskovan omiin sanoihinsa Ukrainasta, natseista ja Natosta.
Haranin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Putin ei ole yksin syyllinen Ukrainan sotaan. Kyse on koko venäläisestä yhteiskunnasta, joka hänen sanojensa mukaan on "sairas".
– Minulla on sukulaisia Venäjällä, monilla meistä on. He toistavat Putinin propagandaa. He ovat zombeja.
Haran sanoo tietävänsä, mitä on elämä ilman oikeaa tietoa, sillä hän kasvoi Neuvostoliitossa. Hän mainitsee Mainilan laukaukset ja sen, että heille opetettiin, että Suomi aloitti sodan Neuvostoliiton kanssa.
– Mutta nyt on internet. Sinne pääsee Venäjältäkin yhä melko helposti. Voi katsoa länsimedioista, mitä tapahtuu Harkovassa ja Mariupolissa. Jos ei usko länttä, voi katsoa Al-Jazeeraa.
Haranin mukaan isolle osalle venäläisistä välinpitämättömyys ja propagandaan uskominen on kuitenkin liian mukavaa.
– On toki myös venäläisiä, jotka vastustavat sotaa, ja me arvostamme sitä. Mutta yleisesti yhteiskunta on kollektiivisesti vastuussa tästä sodasta. Ihan niin kuin natsi-Saksassa.
"Zelenskyi tekee, mitä hänen täytyy tehdä"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sodan viime vaiheen myötä noussut ikoniseen asemaan. Hän on pitänyt voimakkaita puheita, ja ulkomaiset parlamentit ovat osoittaneet hänelle suosiotaan seisten. Hän on tavannut Ukrainassa muiden maiden päättäjiä ja näyttäytynyt kansalaisten keskuudessa.
Ero bunkkerissaan piileskelevään Putiniin on kuin yöllä ja päivällä.
Haran aloittaa Zelenskyiä koskevan mielipiteensä kertomisen toteamalla, että se on "pitkä tarina". Hänen mielestään Zelenskyi ei valintansa aikaan vuonna 2018 ollut valmis presidentiksi.
– Hän oli todella populistinen ja naiivi, muun muassa sen suhteen, että Putinin kanssa saavutettaisiin kompromissi.
Haranin mukaan Zelenskyi kuitenkin muutti näkemyksiään huomattuaan, ettei Venäjä halua parempia suhteita Ukrainan kanssa. Sankarin viittaa Haran ei Zelenskyillä näe, vaan sanoo tämän tekevän sen, mitä täytyy tehdä.
– Meillä on rohkea presidentti siksi, että meillä on ukrainalainen yhteiskunta. Me emme vastusta Venäjää siksi, että meillä on hänet presidenttinä, vaan Zelenskyi toimii kuten toimii kansalaisten ansiosta.
Video: Zelensky marssi voitonpäivänä yksin Kiovan tyhjällä kadulla – tunteisiin vetoavalla videolla luodaan uskoa Ukrainan voittoon
5:24
