Vaikka syntymekanismia ei tarkkaan tunneta, tyypin 1 eli nuoruusiän diabetes on useissa tutkimuksissa yhdistetty enteroviruksiin ja etenkin niihin kuuluviin Coxsackie B -viruksiin. Kyseisiltä viruksilta suojaava rokote on nyt läpäissyt ensimmäisen ihmiskokeen.
Coxsackie B -ryhmän enteroviruksia ja tyypin 1 diabetesta vastaan suunnattu rokote läpäisi onnistuneesti ensimmäisen ihmisillä tehdyn tutkimuksen, kertoo Tampereen yliopisto tiedotteessaan. Valmiste osoittautui turvalliseksi ja sai aikaan hyvän immuunivasteen Coxsackie B -viruksia vastaan.
Lue myös: Tutkijat kehittivät rokotteen, joka voisi estää ykköstyypin diabeteksen kehittymisen
– Tulos on tärkeä virstanpylväs ja mahdollistaa rokotteen etenemisen seuraaviin tutkimusvaiheisiin. Rokote perustuu lisääntyvään tutkimusnäyttöön siitä, että Coxsackie B -virusinfektio aiheuttaa riskin sairastua tyypin 1 diabetekseen, selittää aiheesta pitkään tieteellistä tutkimusta tehnyt virusopin professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta tiedotteessa.
– Tämän hetken tiedon valossa nämä virukset pystyvät infektoimaan haiman insuliinia tuottavat solut. Tämän seurauksena syntyy insuliinin puutteeseen johtava soluvaurio. Lopullista varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole vielä saavutettu, Hyöty sanoo.
Tampereen yliopiston virologian tutkimusryhmän tutkimustulokset esiteltiin Diabetologia-julkaisussa.
Lue myös: Kuusi yllättävää oiretta diabeteksesta
"Tällä teknologialla saadaan aikaan turvallinen rokote"
Tyypin 1 diabeteksen syntyyn vaikuttavat ympäristötekijöiden lisäksi geneettinen herkkyys, joskaan tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä. Haimaan ja sen insuliinia tuottaviin soluihin hakeutuvien enterovirusten, erityisesti Coxsackie B -virusten, merkityksestä on kuitenkin kertynyt paljon näyttöä.
Nyt testatun rokotteen resepti selvitettiin kymmenen vuotta kestäneen tuotekehitysjakson aikana. Jakson perusteella rokotteeseen valittiin viisi eri Coxsackie B -virusta.
– Nyt julkaistut tulokset osoittavat, että tällä teknologialla saadaan aikaan turvallinen rokote, joka herättää tehokkaasti immuunipuolustuksen kaikkia rokotteen sisältämää viittä Coxsackie B -virusta kohtaan. Seuraavaksi täytyy selvittää rokotteen infektioilta ja diabetekselta suojaava teho, toteaa puolestaan professori Mika Scheinin, joka toimi tutkimuksesta vastaavana lääkärinä CRST-tutkimuskeskuksessa.
Lue myös: Onko tässä ensimmäinen ykköstyypin diabeteksesta parantunut henkilö? 64-vuotias mies iloitsee hoidosta: "Tämä on ihme"
Helsingin yliopiston professori Mikael Knip kertoo, että tutkimus tehtiin terveillä vapaaehtoisilla aikuisilla, mutta seuraavaa rokotetta tulisi tutkia lapsilla, jotka ovat rokotteen pääkohderyhmä.
Vaikka tutkimustulokset ovat tähän mennessä lupaavia ja viittaavat rokotteen toimivuuteen, menee vielä vuosia, jotta sen mahdollinen tehokkuus diabeteksen estossa voidaan selvittää.
Tyypin 1 diabetesDiabetesliiton mukaan tyypin 1 diabeetikkoja on Suomessa noin 50 000. Sairastuneet ovat yleensä alle 40-vuotiaita, ja lasten diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla. Myös vanhukset voivat sairastua.
Vuosittain Suomessa sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta ja 1 500 yli 15-vuotiasta.
Alati yleistyvän diabeteksen oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Oireet kehittyvät yleensä päivien tai viikkojen kuluessa.
Sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen.
Ehkäisykeinoja ei tunneta, ja hoitona on elinikäinen insuliinihoito pistoksin. Lisäksi diabeetikon tärkeää seurata verensokeriaan ja arvioida hiilihydraatteja ruoastaan.
Jos insuliinia käyttävä diabeetikko tulee yhtäkkiä huonovointiseksi tai jopa menettää tajuntansa, johtuu se todennäköisesti liian matalasta verensokerista. Kyseessä on tällöin insuliinisokki eli hypoglykemia. Ensiapuna on syötävä tai juotava nopeasti jotain sokeria sisältävää. Tajuttomalle ei kuitenkaan koskaan saa antaa syötävää tai juotavaa tukehtumisvaaran vuoksi. |
Lue myös: Piia luuli tyttärensä kärsivän oksennustaudista – Olivia, 13, olikin kuolemanvaarassa
Syy, johon kolme neljästä diabeetikosta kuolee – hälyttäviä muutoksia usein jo ennen diagnoosia
Tunnetko oireet? Tutkimus paljastaa, kuinka hälyttävän usein diabetes todetaan sattumalta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Tampereen yliopisto, Diabetologia, Diabetesliitto