Piia Mäkilä luuli 13-vuotiaan Olivia-tyttärensä oireiden johtuvan murrosiästä ja infektioista. Lopulta selvisi, että lapsella oli puhjennut tyypin 1 diabetes ja että hoitoon oli kiire.
Oikeastaan kaikki alkoi kurkkukivusta. Olivia Mäkilän nieluun sattui ja suussa oli valkoista peitettä. Äiti Piia Mäkilä oli varma, että kyseessä on angiina, mutta Mäntyharjun terveyskeskuksessa tehdyt tutkimukset osoittivat oletuksen vääräksi. Kyseessä olisi siis todennäköisesti virusinfektio.
Kurkkuoireet pahenivat pahenemistaan kotihoidosta huolimatta. Ruoka ei maittanut, paino alkoi tippua. Muutaman päivä kuluttua alkoi oksentelu. Piia harmitteli, että infektion seurauksena tytön vastustuskyky oli alentunut ja tämä oli päässyt sairastumaan myös oksennustautiin.
Sairastelua oli jatkunut viikko. Olivia oli pohjattoman väsynyt ja heikko. Kun oksentelu palasi yhden välipäivän jälkeen, Piian epäilykset heräsivät ja hän soitti sairaalaan. Linjan toisessa päässä sairaanhoitaja patisti kaksikkoa hakeutumaan sairaalaan välittömästi.
Piia piti reaktiota liioitteluna, sillä eihän Olivia ollut kuolemanvaarassa.
Paitsi että oli.
Lue myös: Milloin on syytä lähteä lääkäriin? 7 vaarallista oiretta lapsilla: "Todella huolestuttava merkki"
Diabetesdiagnoosin viivästyminen voi johtaa happomyrkytykseen
Sairaanhoitaja ymmärsi, että Olivian oireet, kuten väsymys, oksentelu ja yleisvoinnin heikkeneminen, täsmäsivät tyypin 1 diabetekseen. Jos taudin toteaminen viivästyy, insuliinin puutos voi johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin. Kyseessä on hengenvaarallinen ja sairaalahoitoa vaativa tila.
Sairaanhoitaja ei Piian mukaan kertonut hänelle todennäköistä diagnoosia, mutta yritti sinnikkäästi saada heitä sairaalaan niin nopeasti kuin mahdollista. Kolmen maanittelevan puhelun ja kelataksin tarjoamisen jälkeen Piia ja Olivia lähtivät viimein matkaan.
Kun he saapuivat Mikkelin keskussairaalaan, vastassa oli koko joukko hoitajia. Olivia laitettiin välittömästi verikokeisiin ja tiputukseen. Lastenlääkäri sanoi ääneen sen, mitä jo puhelimessa ollut sairaanhoitaja oli epäillyt: tytöllä oli hyvin suurella todennäköisyydellä puhjennut tyypin 1 diabetes.
Tyypin 1 diabeteksen oireet
Ketoasidoosin oireita ovat muun muassa väymys, pahoinvointi, vatsakipu ja oksentelu. Kuvituskuva.
Tyypin 1 diabeteksessa elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä sitä tuottavat haimasolut ovat tuhoutuneet. Soluja tuhoava autoimmuunitulehdus on ennen diabeteksen puhkeamista ollut haimassa jo kuukausia tai vuosia.
Yleensä tautiin sairastutaan alle 40-vuotiaana ja tyypin 1 diabetesta kutsutaankin nuoruusiän diabetekseksi. Suomessa lasten diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa: joka vuosi noin 500 alle 15-vuotiasta suomalaista sairastuu tautiin.
Tavallisia oireita tyypin 1 diabeteksesta ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Oireet kehittyvät yleensä nopeasti, päivien tai viikkojen kuluessa.
Jälkikäteen Piia on miettinyt, että Olivia oli kyllä laihtunut paljon. Painon putoaminen oli kuitenkin helppo pistää murrosiän kasvupyrähdyksen ja "oksennustaudin" piikkiin. Väsymyksen äiti oli kuitannut valvomisesta johtuvana. Kesällä Olivia oli saanut pari heikotuskohtausta tädillä kyläillessään. Täti oli maininnut jotain verensokereista, mutta asia unohtui nopeasti kaiken muun alle.
Ja siinä sitten lopulta oltiin: sairaalassa toivomassa, että lapsi selviäisi hengissä komplikaatiosta.
Lue myös: Maailman vaarallisin syömishäiriö yleistymässä – harva on edes kuullut sen olemassaolosta
Diabetes vaatii hoitoa lopun ikää
Tyypin 1 diabetesta hoidetaan elinikäisellä insuliinikorvaushoidolla. Kuvituskuva.
Viikon osastohoidon jälkeen Olivia on taas kunnossa. Elämä pitkäaikaissairauden kanssa vaatii kuitenkin totuttelua.
Tyypin 1 diabetesta hoidetaan elinikäisellä insuliinikorvaushoidolla. Verensokereita pitää seurata ja ravinnon hiilihydraatteja arvioida jatkuvasti. Liikunta ja terveellinen ruokavalio ehkäisevät diabeteksen lisäsairauksia.
Pia on helpottunut, että sairaus puhkesi vasta tytön ollessa teini-ikäinen. Olivia kykenee jo ymmärtämään syy-seuraussuhteet ja matalasta verensokerista kertovat oireet. Nyt tyttö tajuaa esimerkiksi, että alkoholin runsas käyttö on diabeetikolle hengenvaarallista.
Lue myös: Diabetes ja flunssa voivat olla vaarallinen yhdistelmä – näin hoidat taudin ja vältät katalat jälkitaudit
Kiitosta hyvästä hoidosta
Piia kiittelee vuolaasti Mikkelin keskussairaalan hoitohenkilökuntaa ja hoitoketjua. Apua on saatu paitsi akuuttiin happomyrkytykseen myös jatkoa ajatellen esimerkiksi ravitsemusterapeutilta, psykologilta ja sosiaalityöntekijältä.
– Olen vain todella tyytyväinen, että lapsi on hengissä ja että asutaan Suomessa, Piia sanoo viitaten maksuttomaan terveydenhuoltoon.
Erityismaininnan saavat sinnikäs sairaanhoitaja, joka patisti häntä viemään Olivian sairaalaan, sekä lastenlääkäri, jonka rento, rauhallinen ja asiallinen ote tekivät vaikutuksen.
Diabetekseen sairastuminen voi tulla yllätyksenä
Diabeetikon pitää jatkuvasti seurata ravinnostaan saamia hiilihydraatteja. Kuvituskuva.
Autoimmuunitulehduksesta johtuva tyypin 1 diabetes on harvinaisempi kuin pääsääntöisesti elintavoista johtuva tyypin 2 diabetes, jota sairastaa arviolta 450 000 suomalaista.
Edelleenkään ei tarkasti tunneta, mikä kullakin diabeetikolla aiheuttaa haimasoluja tuhoavan autoimmuunitulehduksen. Virusten ja suoliston omien mikrobien yhteisvaikutuksen lisäksi taudin puhkeamiseen voi vaikuttaa perinnöllinen alttius. Kuitenkin vain pienellä osalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneista on omassa perheessä diabetesta, Terveyskirjasto kertoo.
Lue myös: Tutkijat kehittivät rokotteen, joka voisi estää ykköstyypin diabeteksen kehittymisen
Piian ja Olivian suvussa ei heidän tietääkseen sairautta esiinny. Tyypin 1 diabetes ja sen oireet eivät ole tuttuja myöskään lähipiiristä.
– Epäilin kaikkea muuta syövästä lähtien, mutta diabetes ei käynyt pienessä mielessäkään, Piia sanoo.
Tapaus muistuttaakin, miten sairastuminen voi tulla täysin yllätyksenä ja miten väärin oireita voi itse tulkita. Ammattilaisten ohjeita kannattaa kuunnella ja hoitoon hakeutua, kun sitä vaaditaan.
Lue myös: Viivi sai 29-vuotiaana tietää keuhkosyövästään – ei tule koskaan paranemaan: "En voi tietää tulevasta, elän hetkessä päivän kerrallaan"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
2:10
Videolla kerrotaan, mitkä tekijät altistavat lukuisille pitkäaikaissairauksille.
Osittaislähteet: Diabetesliitto, Terveyskirjasto