Ukrainan sodan tapahtumat 10. marraskuuta 2023

Lauantain seuranta löytyy täältä

14.34: Yöisku merellä? Tämän videon väitetään todistavan räjähdykset Putinin sotalaivojen kyljissä

Ukrainan mukaan sen tekemässä merihyökkäyksessä vaurioitui kaksi venäläistä sota-alusta.

Ukrainan armeija väittää hyökänneensä kahta Venäjän Serna-luokan kuljetusalusta vastaan Krimin niemimaan läheisyydessä. Serna-alukset tunnetaan myös nimellä Project 11770.

Ukrainan armeijan sotilastiedustelu jakoi videon väitetystä iskusta. Videolla vaikuttaa näkyvän, miten todennäköisesti vedessä kulkevat tai mahdollisesti juuri sen yläpuolella lentävät alukset tai lennokit räjähtävät väitettyjen venäläisalusten tai -aluksen kyljessä.

Videon kuvausaikaa tai -paikkaa ei ole vahvistettu. Tiedossa ei myöskään ole, miten suuria vaurioita väitetyt hyökkäykset aluksella tai aluksille aiheuttivat. Venäjä ei ole tiettävisti kommentoinut tapausta.

14.06: ISW: Venäjällä vaikeuksia vastata Ukrainan uuteen iskuun

Ukraina hyökkää Dneprjoen yli Hersonin alueella.

Venäjällä tulee todennäköisesti olemaan merkittäviä haasteita lähettää joukkoja muilta alueilta vastaamaan Ukrainan Dneprjoen itärannan hyökkäyksiin, jos alueella olevat verrattain heikot venäläisyksiköt ja vielä käyttämättömät reservit Hersonin suunnalla eivät pysty vastaamaan operaatioon, arvioi yhdysvaltainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Venäläislähteiden mukaan ukrainalaisjoukot valtasivat eilen torstaina uusia asemia Krynkyn kylän liepeillä, ISW kirjoittaa. Krynky sijaitsee 30 kilometriä Hersonin kaupungista koilliseen Dneprjoen itärannalla, jota Venäjä pääasiassa hallitsee.

Ukraina on hyökännyt Hersonin alueella myös Poyman, Pishchanivkan ja Pidstepne tienoilla, venäläislähteet väittävät. Ukrainan epäillään pyrkivän vakiinnuttamaan asemansa Pidstepnen ja Kozachi Laherin asutuskeskusten välisellä alueella Dneprjoen itärannalla.

Lue lisää: ISW: Venäjällä vaikeuksia vastata Ukrainan uuteen iskuun

11.22: Suomalaistutkija: Rauhanneuvottelut Ukrainassa palvelisivat Venäjän etuja

Venäjä on viime aikoina viestinyt, että se olisi halukas neuvottelemaan rauhasta. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan kyse on siitä, että Venäjä haluaisi virallisen sinetin sodassa tekemilleen valloituksille.

Venäjä näyttää jo kesällä 2022 linjanneen sodan tavoitteeksi neljän miehitetyn ukrainalaisalueen liittämisen Venäjään. Ukrainalla taas ei ole minkäänlaista halua alueluovutuksiin.

Lavikainen ei usko lännen tekevän sellaista virhettä, että se painostaisi Ukrainan neuvottelupöytään. Jos kuitenkin lännen tuki vähenisi, Ukrainan kyky käydä kulutussotaa heikentyisi.

– Silloin Ukrainaa ei painostettaisi rauhaan, vaan se omaehtoisesti lukisi tilanteen niin, että nyt on mahdotonta enää jatkaa, ja lähtisi itse hakemaan neuvotteluratkaisuja Venäjän kanssa. Mikä on tietysti se, mitä Venäjä haluaa.

Lue lisää: Tutkija: Rauhanneuvottelut Ukrainassa palvelisivat Venäjän etuja

7.43: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 800 sotilasta

Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 800 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.

Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa yhden taistelupanssarivaunun, kolme panssariajoneuvoa ja 14 tykkiä.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.

Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

6.13: Ukraina: Rauhanneuvottelut Venäjän kanssa ovat ansa

Ukraina varoittaa, että mahdolliset rauhanneuvottelut Venäjän kanssa voisivat johtaa tilanteeseen, jossa Kreml rikkoo nopeasti sopimusta ja käyttää taukoa saadakseen lisää alueita. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti Independent.

Ukrainan ulkoministeri Dymtro Kuleba syytti länsimaisia virkamiehiä, jotka vaativat Kiovaa jatkamaan rauhanneuvotteluja Kremlin kanssa, "lyhyestä muistista sekä tietämättömyydestä ja harhaanjohtamisesta".

Kuleba muistuttaa viestipalvelu X:ssä, että Ukraina on käynyt Venäjän kanssa noin 200 neuvottelukierrosta vuodesta 2014 lähtien.

To those with short memories:

Between 2014 and 2022, Ukraine held about 200 rounds of talks with Russia.

During this period, 20 cease-fire agreements were reached, all of which were quickly violated by Russia.

None of the 200 rounds of talks or the 20 ceasefires have prevented…

— Dmytro Kuleba (@DmytroKuleba) November 9, 2023

Torstai 10. marraskuuta

17.31:Ukraina käyttää sotaan ensi vuonna puolet budjetistaan

Ukraina käyttää noin puolet ensi vuoden budjetistaan sotilasmenoihin. Maan valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan puolustusmenoihin varataan noin 43,9 miljardia euroa, mikä on likimain puolet 86,9 miljardin euron budjetista.

Puolustusmenot pysyvät tuoreessa budjetissa likimain samoina kuin viime vuonna. Sotilasmenoihin kuluu enemmän rahaa kuin koulutukseen, sosiaalimenoihin ja terveydenhuoltoon yhteensä. Ukraina joutuu tukeutumaan voimakkaasti Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) sekä länsimaisiin tukijoihinsa pitääkseen taloutensa toiminnassa sodan aikana.

Ukrainan parlamentti äänesti budjettiesityksestä torstaina.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi aiemmin tällä viikolla, että rahaa tarvitaan sodan voittamiseen.

–  Olemme nähneet, että ihmiset vaativat budjettiresurssien käyttämistä puolustuksen auttamiseen ennemmin kuin katujen päällystämiseen ja korjaamiseen. Niin tulee tehdä.

14.10: Venäjän hyökkäyssotaa vastustavat aktivistit sabotoivat Venäjän rautateitä

Britannian puolustusministeriö kertoo katsauksessaan, että Venäjän hyökkäyssotaa vastustavat aktivistit tuottavat edelleen töitä viranomaisille sabotoimalla Venäjän rautateitä.

Venäjän oppositiomedia Mediazonan tekemän tutkimuksen mukaan Venäjän oikeudessa on käsitelty jo 76 tapausta, joissa käsiteltiin rautateihin liittyvää ilkivaltaa.

Venäjällä sabotaasista voi saada jopa elinkautisen vankeustuomion. 

Jos linkki ei näy, voit katsoa sen täältä.

13.19: Yhdysvallat: Yli 95 prosenttia Ukrainalle varatusta tuesta on käytetty

Yhdysvallat on jo käyttänyt 96 prosenttia kaikesta tuesta, jota se on varannut Ukrainalle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä helmikuussa 2022. Asiasta kertoi Valkoisen talon tiedottaja John Kirby lehdistötilaisuudessa keskiviikkona Kyiv Independentin mukaan.

Tuen kokonaissumma on Kirbyn mukaan yli 60 miljardia dollaria, kun lasketaan yhteen sotilaallinen, humanitaarinen ja taloudellinen tuki.

Yhdysvaltain Ukrainan-tuen jatkuvuus on viime aikoina näyttänyt epävarmalta, kun tukea vastustavat äänenpainot ovat voimistuneet republikaanien laitaoikeistolaisessa siivessä kongressissa.

Lisää torstain sotatapahtumia löydät täältä.