Unkarin hallituksen tiedottaja kaipailee suomalaistutkijalta kirjeessä anteeksipyyntöä tutkijan aiempien puheiden vuoksi.
Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen kertoo saaneensa kirjeen, jossa häneltä pyydetään anteeksipyyntöä siitä, että hän on kutsunut Unkaria koronakriisin keskellä diktatuuriksi.
– Olen maininnut, että Unkaria voidaan praktisesti pitää diktatuurina. Se on se perustelu, minkä takia minun pitäisi pyytää anteeksi, Nyyssönen kertoo STT:lle.
Nyyssönen on Unkaria pitkään seurannut Turun yliopiston valtio-opin dosentti ja Suomen rauhantutkimusyhdistyksen julkaiseman Kosmopolis-lehden päätoimittaja.
Tutkijan kommentti liittyy Unkarissa maaliskuun lopulla hallitukselle annettuihin poikkeusvaltuuksiin. Unkarissa hyväksyttiin koronavirustilanteen vuoksi maaliskuussa vailla määräaikaa oleva poikkeustila, joka antoi maan hallitukselle laajat oikeudet hallita ohi parlamentin.
Lue myös: Unkarin poikkeustilan odotetaan loppuvan ensi kuussa
Unkari kutsuu Suomen ja muiden pohjoismaiden suurlähettiläät puhutteluun – taustalla Haavistonkin allekirjoittama kirje
Poikkeustilan odotetaan nyt kuitenkin poistuvan kesäkuun loppupuolella.
Englanninkielisen kirjeen kirjoittaja arvioi, että väärän kuvan antaminen tilanteesta ei ole tahallista, ja "tarjoaa mahdollisuutta pyytää anteeksi".
STT on hakenut kirjeelle vahvistusta Unkarin Suomen edustustosta. Unkarin suurlähetystö vastasi sähköpostitse, ettei se kommentoi julkisesti mitään kirjeitä, joita kukaan on Unkarin hallinnon puolesta yksityiskirjeenä kenellekään toiselle lähettänyt.
Kirjeen alkuperää on myös pyritty varmistamaan erikseen Unkarista maan hallituksen kansainvälisen viestinnän toimistolta. STT yritti tavoittaa erityisesti hallituksen tiedottajaa Zoltan Kovacsia, jonka nimi on myös Nyyssösen saaman kirjeen alla.
Toimistolta ei suostuttu puhelimessa vahvistamaan tietoa, vaan pyydettiin lähettämään haastattelupyyntö sähköpostitse. Pyyntöön ei oltu perjantai-iltapäivään mennessä vastattu.
"Hyökkäysten tykitystä" ja "herjauskampanjaa"
STT:n näkemässä kirjeessä sanotaan, että Unkarin toimet ovat olleet koronatilanteessa tehokkaat ja sopusuhtaiset. Kirjeen kirjoittaja näkee, että tästä huolimatta Unkaria on kohdannut hyökkäysten tykitys, josta Nyyssösen diktatuuri-kommentti on hänen mielestään esimerkki.
Myös Unkarin oikeusministeri Judit Varga kuvaili aiemmin tällä viikolla, että maan hallitusta vastaan on käyty herjauskampanjaa. Hän kertoi hallituksen odottavan anteeksipyyntöä epäoikeudenmukaisin poliittisin syytöksin hyökänneiltä.
Nyyssönen on seurannut Unkarin poliittista kulttuuria vuosikaudet, ja hänen mukaansa tämän kaltainen "mielensä pahoittaminen, uhriutuminen ja anteeksipyyntöjen vaatiminen" on hyvin tyypillistä paikallista retoriikkaa.
Hän kertoo kuitenkin huomaavansa ensimmäistä kertaa, että vastaavia toimintamalleja yhdistetään kaikkiin hallituksen näkökulmasta Unkarin tilannetta vääristelleisiin henkilöihin.
– Tietenkin näen sen asian niin, että tällä pyritään suitsimaan kriittisiä ääniä ja Unkarin tutkimusta. Tämä on ihan selvä asia.
Nyyssösen mukaan toimilla pyritään ohjailemaan nyky-Unkarin tilanteesta käytävää kansainvälistä kamppailua, jonka Unkarin hallitus näkee eräänlaisena länsimaisena liberaalien salaliittona. Näin myös koronatoimien osalta
– Itse katsoisin, että ei tässä länsimaisen median salaliitto ole taustalla. Kyllä perimmäinen syy on Unkarin parlamentti, joka teki sen verran epämääräisen lain, että se mahdollisti erilaiset tulkinnat ja päätyi tällaisiin ratkaisuihin tämän koronapandemian hoitamisessa.
Tutkija ihmettelee, mihin poikkeustilaa tarvittiin
Myös Unkarin oppositiopuolueet ovat kutsuneet poikkeustilan suomia valtuuksia "diktatorisiksi" ja sanoneet maan pääministerin Viktor Orbanin hyväksikäyttävän erityisvaltuuksia oman valtansa vahvistamiseksi koronan vastaisen taistelun sijaan.
Nyyssönen osaltaan myös ihmettelee sitä, mihin erityisvaltuuksia alkujaankaan tarvittiin.
– Muutenkin olisi ollut kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa. Oppositiosta ei ollut millään muotoa haittaa, Nyyssönen arvioi.
– Yksi potentiaalinen selitys on se, että Orban on äärimmäisen vallanhimoinen ja sitä kautta jo aika sokea omalle vallalleen. Näin hän päätyy tällaisiin hyvin erikoisiinkin ratkaisuihin, jotka hän tietysti naamioi Unkarin kansakunnan etujen edistämiseksi
.Nyyssösen mukaan diktatuurikommentit hiertävät Unkarin hallitusta, koska kyseessä on eräänlainen ruma sana, joka viittaa helpoiten vaikkapa Saddam Husseiniin tai Muammar Gaddafiin.Tulkinta ei ole hänen mukaansa kuitenkaan täysin perusteeton.– (Poikkeusvaltuuksista tehdyssä) lakiesityksessä viitattiin muun muassa sellaiseen tilanteeseen, että täytevaaleja ei voida järjestää. Käytännössä se sementoi sen tilanteen ja kun siinä ei sanottu, kuinka pitkäksi aikaa, niin minusta tällainen yksinvaltainen tulkinta oli mahdollista tehdä.
Orban kritisoi Suomea viime kesänä
Orban kritisoi viime vuonna Suomea Kovacsin kautta muun muassa siitä, ettei Suomella ole perustuslakituomioistuinta. Nyyssösen mukaan perustuslakituomioistuin ei ole kuitenkaan demokratian tae. Nyyssönen kertoo, että demokratian mallimaina pidetyissä Pohjoismaissa ei kyseistä tuomioistuinta ole.
– Esimerkiksi sellaisissa maissa kuten Venäjä ja Valko-Venäjä, niissä on olemassa perustuslakituomioistuin, mutta ne eivät ole kauhean demokraattisia siitä huolimatta.
Unkarin tapauksessa on Nyyssösen mukaan hyvä kysymys, miksi Orbanin Suomeenkin kaipaama perustuslakituomioistuin ei ottanut poikkeusvaltuuksia käsittelyyn. Nyyssösen mukaan kyseinen tuomioistuin on Unkarissa Fideszin hallussa. Fidesz on Orbanin puolue.
Nyyssösen mukaan hänen saamansa kirje ei ole ainoa
Nyyssönen arvioi, että tilanne on entisestään kiristynyt koronakuvion vuoksi.
– Yleensä minua vastaan ei ole suoraan hyökätty, hän kertoo.
Unkarin Suomen suurlähettiläs György Urkuti viittasi varsin tuoreeltaan Uuden Suomen blogitekstissä Nyyssösen Yle Puheen Politiikkaradiolle antamaan haastatteluun.
Tekstissä hän kritisoi Yle Puhetta haastateltavavalinnoista, koska hänen mielestään 30 vuotta Unkarin politiikkaa tutkinut Nyyssönen vastasi haastattelun aikana liian moneen kysymykseen sanomalla, ettei tiedä. Yleisemmin tekstissä kritisoitiin Ylen toimintaperiaatteiden vääristyneen punavihreään suuntaan.
Nyyssösen oman tulkinnan mukaan tutkijoita vastaan hyökkääminen on yleistynyt. Hän tietää ainakin yhden toisen henkilön Suomessa, joka on saanut vastaavan kirjeen, joskin kirjeiden sisällöt poikkeavat syytösten osalta.
Nyyssösen oma oletus on se, että kyseessä on laajempi Unkarin hallituksen käynnistämä kampanja, jonka on allekirjoittanut hallituksen tiedottaja.
– Epäilemättä tässä ei ole pelkästään Suomesta kysymys, vaan tällaisesta laajemmasta kampanjasta, jossa olen saanut kunnian olla mukana, Nyyssönen tokaisee.
Nyyssösen mukaan Unkarin hallitus ja sen edustajat ovat kommunikaatioltaan erittäin taitavia. Hänen mielestään näiden puheiden kohdalla ei pitäisikään mennä helposti retkuun.
Unkarissa käytetty orwellilainen retoriikka on Nyyssösen mukaan yleistynyt muuallakin maailmalla, muun muassa Yhdysvalloissa, Turkissa ja Venäjällä. Unkari on kuitenkin Euroopan unionin jäsen ja tämän vuoksi EU:n kansalaisten olisi syytä olla kehityksestä laajemmin huolissaan.