Koronakevät sai suomalaiset innostumaan ulkoilusta. Liikunta raittiissa ilmassa on toki hyvä asia, mutta äkisti alkanut lenkkeilyharrastus ruuhkaisilla poluilla on näkynyt myös lääkärin vastaanotolla.
Kun muut liikuntaharrastukset ovat olleet poikkeustoimien vuoksi jäissä ja kotoa on ollut pakko päästä tuulettumaan, ihmiset ovat ryhtyneet ulkoilemaan urakalla. Äkisti ja usein merkittävästi lisääntynyt lenkkeily on aiheuttanut piikin alaraaja- ja rasitusvammapotilaiden määrässä. Terveystalossa työskentelevä ortopedi ja urheilulääkäri Tapio Kallio on antanut ilmiölle nimenkin: ”koronakintut”.
– Yksityissektorilla potilasmäärät ovat pudonneet, mutta selkeästi yksi potilasryhmä on lisääntynyt, ja se on juoksu- tai kävelyharrastuksen innokkaasti aloittaneet, Kallio kertoo.
Rasitusvamma hiipii hiljalleen
”Koronakintut” ovat olleet seurausta esimerkiksi äkkinäisistä väistöliikkeistä ruuhkaisilla lenkkipoluilla, mikä on johtanut nilkan ja polven vääntymiseen. Tottumattomat lenkkeilijät ovat saapuneet lääkärin vastaanotolle viipeellä, kun runsas kävely tai juoksu on ottanut veronsa ja aiheuttanut rasitusvammoja.
Vaikka liikunnan aiheuttama rasitus on yleisesti ottaen kokonaisvaltaisesti hyväksi ihmiselle, eivät elimistön kudokset pysy mukana liian nopeasti nousseissa rasitusmäärissä. Kun tuhansien askelten yhtälöön lisää jalan virheellisen askellustekniikan tai vääränlaiset kengät, on rasitusvamma valmis syntymään.
Rasitusvammat eivät iske heti ensimmäisen pitkän lenkin jälkeen vaan vasta myöhemmin. Lepo ja särkylääkkeet toimivat rasitusvamman kotihoitona, mutta myös ongelman juurisyy, kuten huono lihaskunto tai väärä biomekaniikka, olisi syytä selvittää.
Rasitusvammat syntyvät hiljalleen, mutta lenkkipolulla voi tapahtua myös äkillisiä tapaturmia eritoten vaikeassa maastossa. Metsäisten polkujen juurakot, kannot ja kivet johtavat helposti kaatumisiin ja vammoihin.
Rauhallisesti liikkeelle
Liian innokas juoksuharrastuksen aloittaminen voi johtaa alaraajavammoihin ja innon nopeaan lopahtamiseen. Kuvituskuva.
Maltti on valttia molempien alaraajavammojen ehkäisyssä.
Lenkillä kannattaa ottaa huomioon oma kuntonsa ja lähteä liikkeelle rauhallisesti. Kallio suosittelee muutaman kilometrin lenkkiä, jolla joka toinen kilometri kävellään ja joka toinen juostaan. Jos tämä tuntuu rankalta, kannattaa pitää pari päivää taukoa ja tehdä sitten sama lenkki uudestaan.
– Pikkuhiljaa voi lisätä määrää ja jättää kävelyä vähemmälle, Kallio neuvoo.
Aloittelijan kannattaa valita jämäkät kengät, sillä liian löysissä kengissä urbaaniin maastoon tottuneen ihmisen jalan lihakset kuormittuvat väärään asentoon nopeasti, jo vartissa. Kevyitä kenkiä mainostetaan jalan omia lihaksia vahvistavia, mutta niihin pitää totutella hiljalleen ja lisätä käyttöaikaa asteittain. Vain todella kokeneet juoksijat pystyvät juoksemaan asfaltilla löysillä kengillä tai paljasjalkatossuilla. Tottumattomammat tarvitsevat kengiltään jämäkyyttä ja iskunvaimennusta.
Metsäisessä maastossa vauhti kannattaa suhteuttaa maaston ja kelin mukaan. Esimerkiksi sateella tai aamukasteella kivet ja juuret ovat todella liukkaita, jolloin polulla kannattaa edetä rauhallisesti kävellen.
Anna aikaa toipumiselle
Lepo, särkylääkkeet ja lihashuolto helpottavat alaraajavammojen aiheuttamia oireita, mutta jos vaiva aiheuttaa ontumista, turvotusta tai yösärkyä, eikä se parane parissa viikossa, kannattaa suunnata lääkäriin. Monesti ihmiset ovat kuitenkin hieman ylioptimistisia toipumisensa suhteen. Kun vaiva hieman lievittyy, sitä ollaan jo hankkimassa lenkkipolulla takaisin entistä pahempana.
– Rasitusvamma tuppaa pahentuessaan pitkittymään ja pahentumaan entisestään. Mitä pidemmälle se etenee, sitä hankalampaa toipuminen on, Kallio sanoo.
Pahimmillaan rasitusvamma johtaa rasitusmurtumaan, jonka toipuminen kestää 2–3 kuukautta.
Kallio muistuttaa, että aikuisten tavoin lapsetkin voivat kärsiä rasitusvammoista, vaikka ne toisinaan kuitataan kasvukipuina.
– Itse asiassa kasvu ei aiheuta kipuja. Jos kasvuikäisellä on alaraajakipuja, niihin pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin aikuisen rasitusvammaan.