Keväinen maratonbuumi saa kokemattoman juoksijan yrittämään yli rajojensa. Myös laihduttaja tekee kaikkensa päästäkseen bikinikuntoon, mutta kroppa pistää hanttiin. Seurauksena saattaa olla rasitusvamma, joka laittaa stopin pahimmassa tapauksessa liikunnalle jopa viikoiksi.
Rasitusvamman taustalla on aina väärin kohdistunut rasitus tai treenin liian nopea lisäys. Ihminen kestää kovaakin rasitusta, jos se jakaantuu tasaisesti ja oikealla tavalla. Jos rasitus kohdistuu yksipuolisesti ja väärin, vamman riski kasvaa, kertoo ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio Terveystalosta.
– Lihas on avain erityisesti jänteiden rasitusvammoihin, mutta myös moniin muihinkin vammoihin ja siksi lihaksista täytyy pitää hyvää huolta. Jos treenaa niin paljon, että lihakset menevät tukkoon, altistutaan jänteiden rasitusvammoille.
Lihas menee jumiin, jos se on liian heikko tai lihastasapaino on huono.
Kuuntele kehoasi
Rasitusvamma ei ole tapaturma, vaan se alkaa pikku hiljaa hiipien ja pahentuu asteittain. Rasitusvammalle on tyypillistä, että ensin se tuntuu heti rasituksen jälkeen, seuraavaksi rasituksen loppuvaiheessa ja lopulta kipu on jatkuvaa. 3/4 rasitusvammoista kohdistuu alaraajoihin, harvinaisempia ne ovat yläraajoissa ja alaselässä.
– Liikkujan ja urheilijan pitäisi oppia erottamaan terve rasituskipu ja lihaskipu vaarallisemmasta rasitusvammakivusta. Lihaskipu on kipeä pari päivää liikuntasuorituksen jälkeen, kunnes rauhoittuu. Usein liikkuminen auttaa lihaskipuun, koska liikunta laittaa aineenvaihdunnan liikkeelle. Rasitusvamma taas tulee pikkuhiljaa, se ei parane liikkumalla, vaan päinvastoin pahenee, Kallio summaa.
Jos rasitusvamma yllättää
Rasitusvammaa hoidetaan ensisijaisesti levolla ja kipulääkkeillä. Harvemmin pelkkä oireenhoito on kuitenkaan riittävä, koska taustalla on aina jokin syy rasituksen lisäksi. Jotta vamma ei uusiutuisi, tulee miettiä mahdollisia taustasyitä ja korjata ne.
Jos rasitusvamma ei mene levolla ja lääkkeillä ohi, voi kokeilla kevyttä hierontaa ja venyttelyä, joilla saa lihasten aineenvaihdunnan toimimaan paremmin ja lihaskireydet pois. Useat jännevammat rauhoittuvatkin näillä yksinkertaisilla kotikonsteilla.
Jos kipu kuitenkin jatkuu, kannattaa hakeutua lääkäriin, joka tutkii ja poissulkee vakavammat rasitusvammat, kuten murtumat. Lääkäri tekee yhteistyötä fysioterapeutin kanssa, joka voi tehdä tarkempia lihastasapaino- ja biomekaniikka-analyysejä. Yhdessä he yrittävät löytää taustatekijöiden syitä joita korjataan jumpalla, venyttelyllä, jalkineilla ja dynaamisilla tukipohjallisilla.
– Jos saat usein rasitusvamman tiettyyn kohtaan kehoa, kannattaa tarkistaa, onko liikkeen tekniikka hallussa ja käytätkö siihen oikeita lihaksia. Tarkkaile lähteekö liike alkuun oikeilla lihaksilla vai otatko heti väärät lihakset käyttöön. Esimerkiksi punnerruksessa tekniikka on äärimmäisen tärkeä, Kallio neuvoo.
Näin estät rasitusvammat
- Jos aloitat urheilun pitkän tauon jälkeen, älä suorita!
- Anna kehollesi aikaa tottua urheiluun vähitellen. Lisää kuormitusta vähän kerrallaan ja muista myös lihashuolto.
- Venyttele!
- Ole armollinen itsellesi ja kuuntele kehoasi.
- Jos lihaksesi ovat jumittuvaa sorttia käy huollattamassa niitä välillä myös hierojalla.
- Muista pitää lepopäiviä, jotta kudokset saavat palautua rauhassa.
Lisää rasitusvammoista ja niiden hoidosta voit lukea Terveystalon sivuilta.