Eduskunta aloittaa Nato-jäsenyyttä koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle viime viikolla selonteon, jossa käydään läpi mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta.
Selonteko on valmisteltu tiiviisti presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ohjauksessa.
Lue myös: Mitä tapahtuu, jos Suomi etenee Nato-neuvotteluihin? Turvallisuustutkija: Nato puuttuu, jos Venäjä kiusaisi ja kurittaisi Suomea
Valtionjohto voisi halutessaan tehdä päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta ilman monipolvista eduskuntaprosessiakin.
On kuitenkin pidetty hyvänä, että kansanedustajille olisi mahdollisimman hyvin tiedossa, mitä hyötyjä ja haittoja jäsenyyteen liittyisi.
Lue myös: "Naton varjopuolia ei ole käyty läpi, vaan jätetty se työ eduskunnalle" – näin puolueissa suhtaudutaan lähiviikkojen Nato-pohdintaan
Eduskunnan käsittelyn aikana kansanedustajat pääsevät keskustelemaan Nato-kysymyksestä ja saavat lisätietoja liittymisen hyödyistä ja siihen liittyvistä uhista.
Samassa täysistunnossa keskustellaan tänään myös kahdesta Natoon ja yhdestä jalkaväkimiinoihin liittyvästä kansalaisaloitteesta.
Käsittely kestää joitakin viikkoja
Lähetekeskustelun jälkeen turvallisuusselonteko etenee valiokuntakäsittelyyn.
Vastuuvaliokuntana toimii ulkoasiainvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön.
Puhemies Matti Vanhanen on arvioinut, että eduskunta käsittelee selontekoa joitakin viikkoja.
Lue myös: Tällainen Nato-maa Suomesta voisi tulla: Suomea verrataan usein Norjaan – turvallisuustutkija listaa erot ja samankaltaisuudet
Puhemiesneuvosto on asettanut selonteon eduskuntakäsittelyn ajaksi koordinaatioryhmän varmistamaan eri toimijoiden välistä tiedonkulkua.
Sen jäseninä ovat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ryhmää johtaa Vanhanen.
Turvallisuusselonteon mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle olisi, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Selonteko käy läpi myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.