Uusi tieliikennelaki muuttaa tienkäyttäjien elämää parin viikon päästä – tässä tärkeimmät muutokset

Kesäkuun alussa astuu voimaan tieliikennelain kokonaisuudistus, jossa vuodelta 1981 peräisin oleva edellinen laki päivitetään nykyaikaan. STT kokosi yhteen tavallisen ajajan kannalta merkittävimmät muutokset. Uudistusta kommentoi johtava asiantuntija Jussi Pohjonen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Tienvierusparkkiin voi ajaa keula kumpaankin suuntaan

Yksi eniten uudenlaisia tilanteita aiheuttavista muutoksista on se, että taajamassa saa jatkossa pysäköidä myös tien vasemmalle puolelle. Tällöin kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

– Nythän muulle liikenteelle ei tule väistämisvelvollisuutta eikä muuta. Jos puikkaa vastaantulevan kaistan kautta parkkiin vasemmalle puolelle, niin täytyy muistaa, että se on pysäköijän vastuulla, Pohjonen sanoo.

Pysäköintiä rajoittavia liikennemerkkejä ei uudesta suunnasta pysäköimällä myöskään välttämättä näe, jolloin sakkolappu saattaa yllättää.

Vaarallisimmat tilanteet syntyvät Pohjosen mukaan kuitenkin parkista lähdettäessä.

– Joudut tarjoamaan nokkaa vastaantulevalle liikenteelle ja olet itse katveessa. Eli se poislähtötilanne on sellainen, mikä pitää huomioida todella tarkkaan, kun liittyy liikennevirran sekaan.

Pysäköinnissä saapumisaikansa voi pysäköintikiekon sijaan ilmoittaa myös esimerkiksi paperilapulla tai muulla selkeällä keinolla.

Miniminopeutta hitaammin ei saa ajaa

Teille voidaan osoittaa uudella liikennemerkillä vähimmäisnopeus, jota hitaammin ei saa ajaa, ellei liikennetilanne niin edellytä. Kapeilla ja mutkaisilla teillä muuta liikennevirtaa hitaammin ajavien on myös väistettävä muuta liikennettä ohittamisen helpottamiseksi. Tavoitteena on, että muu liikenne ei jumiutuisi hitaammin kulkevan traktorin tai mopoauton taakse.

Ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset poistuvat, eli jatkossa esimerkiksi paketti- ja matkailuautoilla noudatetaan nopeusrajoituksia samalla tavalla kuin henkilöautoilla. Kevytperävaunua vedettäessä suurin sallittu nopeus nousee 100 kilometriin tunnissa nykyisestä 80:stä.

– Tien käyttäjille tulee paljon vastuuta uuden lain myötä, ja tämä on yksi osoitus siitä. Kun nopeudet kasvavat ja vapauksia tulee, tulee myös velvollisuuksia huolehtia asioista, kuten perävaunun kuormaamisesta ja kunnosta, Pohjonen sanoo.

Poikkeustilanteiden ennakoinnista tulee velvollisuus

Yksi uudistuksen astetta vaikeammin ymmärrettävistä osa-alueista on se, että lakiin kirjataan tienkäyttäjän velvollisuus ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa vaarojen ja vahinkojen välttämiseksi. Ympärillä tapahtuvien asioiden ennakoiminen kuuluu muutenkin hyvään ajotapaan, joten mitä kirjaus lakiin muuttaa?

– Periaatteet ja velvollisuudet ovat jälkiselvittelyn ja jälkitulkinnan työkaluja. Nämä ovat käytännössä raastuvan työkaluja, jos jotain on kolahtanut tai syyllisyyskysymys on epäselvä. Nämä eivät ole niinkään arkiliikenteen pelisääntöjä, vaikka ne pitää tiedostaa, Pohjonen sanoo.

Lue myös: Parkkikiekolla voi kohta heittää vesilintua – näin uusi tieliikennelaki muuttaa pysäköintiä

Onnettomuustilanteiden jälkiselvittelyssä kokeneelta ammattikuskilta tai tutussa ympäristössä ajavalta voidaan edellyttää parempaa poikkeuksellisten tilanteiden ennakointia kuin vieraalla paikkakunnalla lomailevalta sunnuntaiautoilijalta.

– Jatkossakaan ei tarvitse pysähtyä vihreisiin liikennevaloihin vain ennakoidaksesi sitä, että joku mahdollisesti voi ajaa punaisia päin.

Talvirenkaiden käyttö riippuu kelistä

Uuden tieliikennelain myötä talvirenkaiden vaihtaminen ei enää riipu kalenterikuukausista. Talvirenkaita ei ole pakko vaihtaa enää lainkaan, jos sää tai keli ei sitä edellytä. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, mutta ne voi vaihtaa alle myös muulloin, jos ne sopivat säähän.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtavan asiantuntijan Jussi Pohjosen mukaan tämä on selvä parannus aiempaan, jossa joulukuun alussa alle on laitettava talvirenkaat, vaikka lämpötila huitelisi 12 asteessa, aurinko paistaisi ja tie olisi kuiva. Marraskuussa taas talvirenkaat eivät ole olleet pakolliset, vaikka olisi liukastellut 20 senttimetrin räntäkerroksen peittämällä mustalla jäällä.

– Käytännössä tämä ei tule tavallisen autoilijan käyttäytymistä muuttamaan millään tavalla. Renkaat vaihdetaan oman aikataulun mukaan samalla tavalla kuin nytkin turvallisuussyistä, jotta päästään talvisissa olosuhteissa liikkumaan, Pohjonen kertoo.

– Toisaalta tämä mahdollistaa sen, että jos syksyn kelit ovat hyvät ja ajamista on vähän, ei ole niin ehdotonta vaihtaa niitä (renkaita). Vastaavasti huonoilla keleillä pitää olla talvirenkaat alla.

Monenlaisia yksittäisiä viilauksia tehdään

Alle 3-vuotiaita lapsia ei saa enää kuljettaa ilman sopivaa turvalaitetta tai -istuinta takseissakaan, joilla aiemmin on ollut asiassa vapautus. Entä, jos taksiin kuitenkin pitää mennä?

– Käytännössä ohjeeksi on tullut se, että taksia tilattaessa pitää ottaa asia huomioon ja taksikeskukselle ilmoittaa, että tarvitaan turvaistuinta. Mahdollisesti omaa turvaistuinta kannattaa kuljettaa mukana, Pohjonen kertoo.

Risteyksen jättämistä ei säädellä uudessa laissa enää yhtä tarkasti kuin vanhassa. Useampikaistaiselle tielle käännyttäessä risteyksestä voi siis poistua itselle sopivinta kaistaa käyttäen, kunhan huomioi muun liikenteen.

Punaisia päin kävelystä, turvavyön käyttämättä jättämisestä ja vastaavista lievistä liikennerikkomuksista annettavat rikesakot korvataan kiinteän suuruisilla liikennevirhemaksuilla. Päiväsakkojen määrääminen jää yhä mahdollisuudeksi vakavissa rikkomuksissa.

Kokonaan uusia liikennemerkkejä tulee käyttöön noin 50 kappaletta, ja monien vanhojen merkkien ja tiemerkintöjen ulkoasua päivitetään. Liikennemerkit pitää vaihtaa uusiin 10 vuoden siirtymäajan kuluessa.

Pyörätien jatke muuttaa merkitystään

Uudistetussa tieliikennelaissa tulee kesäkuun alussa voimaan myös useita muutoksia, jotka liittyvät pyöräilijöihin. Suurimpia muutoksia on se, miten väistämisvelvollisuus merkitään risteyksissä.

Vanhan lain mukaan suojatien yhteydessä olevalla pyörätien jatkeella tietä ylittävän pyöräilijän on väistettävä autoilijoita. Uuden lain tultua voimaan pyörätien jatkeiden kohdalla autoilijoille merkitään väistämisvelvollisuus kolmiolla, stop-merkillä tai uudella pyöräsuojatiestä kertovalla liikennemerkillä.

Jos suojatien kyljessä ei kulje pyörätien jatketta, tietä ylittävän pyöräilijän on väistettävä autoja vanhaan tapaan. Tulevaisuudessa pyörätien jatkeen näkeminen siis kertoo pyöräilijöille, että heillä on etuajo-oikeus autoihin nähden, ja autoille asiasta kerrotaan erillisillä liikennemerkeillä.

Kahden vuoden siirtymäaikana Suomessa voi kuitenkin olla sekaisin uuden ja vanhan lain mukaisia käytäntöjä.

– Se ei ole kauhean hyvä. Toivotaan, että nämä väistämisvelvollisuuksiin liittyvät muutokset olisivat niitä, mitkä ensinnä tehtäisiin, koska ne ovat liikenneturvallisuuden kannalta oleellisia kysymyksiä toisin kuin joku sulkuviivan väri, joka ei vaikuta akuutisti, Pohjonen sanoo.

Siirtymäkauden aikana pyöräilijän on tarkistettava, onko pyöräsuojatien kohdalle jo asennettu autoilijan väistämisvelvollisuuden osoittava liikennemerkki. Ellei merkkiä vielä ole asennettu, pyöräilijän on väistettävä autoja.

Lamput myös pyörien perään

Yksi harvoista uuden lain mukanaan tuomista selkeistä tiukennuksista koskee pyöräilijöitä: polkupyörissäkin täytyy kesäkuusta lähtien olla punainen takavalo etuvalon lisäksi hämärällä tai huonon näkyvyyden oloissa.

– Vaikka se loppujen lopuksi on pieni asia, se on herättänyt paljon kysymyksiä, ja ihmiset ovat ihmeissään ja miettineet, mitä pitää tehdä. Jotkut ovat jopa luulleet, että pitää ostaa uusi polkupyörä, kun vanhassa ei ole valoja, Pohjonen sanoo.

Valoja ei tarvitse, jos ei koskaan liiku pimeällä, eikä asia ole Pohjosen mukaan oleellisimmillaan vielä valoisina kesäöinä. Varautuminen kuitenkin kannattaa.

– Nyt kun käy urheiluliikkeessä, voi sen lampun jo ostaa varmuuden vuoksi, koska syksyn pimeydessä sitä tarvitaan.