Viimeinen muistutus: Suomen tieliikenteessä koittaa maanantaina uusi aika – ota uudet pelisäännöt haltuun

8:05img
Voidaanko alinopeudesta sakottaa kesäkuun 1. päivästä lähtien? Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ja MTV Uutisten autotoimittaja Ville Järveläinen kertaavat, miten tieliikennelaki muuttuu.
Julkaistu 31.05.2020 13:58

Ville Järveläinen

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan maanantaina 1. kesäkuuta 2020. Uusi laki sisältää kaikki säännökset, jotka ohjaavat käyttäytymistä tieliikenteessä. Lain tarkoitus on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle.

Maanantaina voimaan tuleva uusi tieliikennelaki korvaa 1980-luvun alusta käytössä olleen lain. Nykyistä lakia on viilattu moneen otteeseen, mutta pitkään valmisteltu uusi laki myllää tieliikenteen pelisääntöjä uuteen uskoon perusteellisemmin kuin pitkiin aikoihin. Moni asia säilyy entisellään, mutta paljon muutoksiakin tulee.

Tieliikennelaissa säädetään liikkumisen periaatteista, liikennesäännöistä, liikenteenohjauksesta ja esimerkiksi liikennemerkeistä sekä ajoneuvojen turvallisesta käyttämisestä. Uutena asiana laki sisältää säännökset liikennevirhemaksusta. Virhemaksua voidaan käyttää vähäisten liikennerikkomusten seuraamuksena. Liikennevirhemaksuilla korvataan nykyinen rikesakkojärjestelmä.

Lainvalmistelun ohjenuorana oli Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan pyrkiä mahdollisimman yksinkertaisiin ja helposti ymmärrettäviin säädöksiin. Tavoitteena on saada tienkäyttäjät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti.

Lue myös: Poliisiyhdistys: Uudessa tieliikennelaissa on porsaanreikä, jota ei jostain syystä tukita – "Täysin käsittämätöntä"

Ymmärrettävyys näkyy muun muassa uusien liikennemerkkien ihmishahmojen ja symbolien muutoksessa. Liikennemerkkien symboliikka on kansainvälisesti sovittujen mallien ja muotojen mukaista, jotta merkit ovat selkeitä myös kaduillamme liikkuville ulkomaalaisille tienkäyttäjille.

Lain tavoitteena on myös suojella heikommassa asemassa olevia liikkujia, kuten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Erityisesti kohderyhmänä ovat kaikkein haavoittuvimmat eli ikäihmiset ja lapset. 

Uudessa laissa on aiempaa enemmän korostettu liikkujien vastuullisuutta turvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä.

Työ aloitettiin vuonna 2013

Traficomin mukaan uusi laki on johdonmukainen kokonaisuus, joka huomioi Suomen perustuslain, EU-lainsäädännön ja kansainväliset velvoitteet. 

Uuden lain voimaantulon yhteydessä useita osittain vanhentuneita tieliikenteen asetuksia kumoutuu ja aiemmin asetuksissa säädetyistä asioista säädetään nyt tieliikennelailla. Toimintatapa vastaa perustuslain vaatimuksia. 

Laki valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laajasti eri ryhmien tarpeita huomioon ottaen. Valmistelussa olivat mukana eri ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi liikennealan kansalaisjärjestöt ja yhdistykset. Esimerkiksi lapsilla ja nuorilla oli valmistelussa oma roolinsa.

Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi vuonna 2013. Uudistuksen taustalla oli valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta.

Lue myös: Uudessa tieliikennelaissa jopa turvallisuutta heikentäviä muutoksia – näitä et ole tullut ajatelleeksi

Iso nippu muutoksia

Yksi isoimmista muutoksista on ennakointivelvollisuus. Jokaisen tienkäyttäjän on otettava huomioon, etteivät kaikki muut välttämättä noudatakaan liikennesääntöjä.

Uusi tieliikennelaki poistaa käytöstä tutun rikesakkojärjestelmän. Rikesakkojen tilalle tulevat uudet liikennevirhemaksut, joita määrätään esimerkiksi lievistä ylinopeuksista. Liikennevirhemaksujen kasautuminen ei johda ajokieltoon, kuten vielä toistaiseksi käytössä olevassa rikesakkojärjestelmässä tapahtuu.

Uusi laki myös tekee monista tällä hetkellä kielletyistä, mutta silti yleisistä toimintatavoista laillisia. Yksi tällainen koskee kääntymistä useampikaistaiselle tielle. Vanhassa laissa kuljettajan on käännyttävä sisimmälle kaistalle, mutta uudessa laissa tällaista rajoitetta ei ole.

Maanantaista alkaen monet ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset poistuvat. Pakettiautoilta ja enimmäismassaltaan enintään 3,5-tonnisilta matkailuautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Kevytperävaunua vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on jatkossa 100 kilometriä tunnissa.

Hätävilkkuja ei ole ennen saanut käyttää liikkuvassa ajoneuvossa, mutta uuden lain myötä hätävilkkujen käyttö on sallittu muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi myös liikkuvassa ajoneuvossa.

Keltaiset varoitus- ja sulkuviivat maalataan jatkossa valkoisella värillä – myös kaksisuuntaisilla teillä. 

Parkkikiekkoa ei enää tarvita, sillä pysäköinnin alkamisajan voi ilmoittaa esimerkiksi paperilapulla, johon on kirjoitettu saapumisaika.

Talvirenkaiden käytöstä ei määrätä pelkän kalenterin perusteella, vaan talvirenkaiden käyttö on pakollista marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Tuttuun 0,5 promillen rattijuopumusrajaan ei ole uudessa laissa koskettu, mutta poliisille tulee mahdollisuus keskeyttää kuljettajan matkanteko, vaikka tämän päihtymystilaa ei rattijuopumukseksi laskettaisikaan.

Ajoneuvon saa jatkossa pysäyttää ja pysäköidä taajamassa kaksisuuntaisen tien vasemmalle puolelle, jos se ei ole vaaraksi tai haitaksi muulle liikenteelle.

Yksi huomionarvoisista uusista liikennemerkeistä koskee ajokaistojen yhdistymistä. Ajokaistojen yhdistyminen -liikennemerkki velvoittaa kuljettajat siirtymään jatkuvalle ajokaistalle vuorotellen. Kyse on niin sanotusta vetoketjuperiaatteesta.

Uusi laki tuo tullessaan myös vähimmäisnopeuden. Merkillä määritetään nopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne tai olosuhteet sitä edellytä. Merkillä voidaan kieltää esimerkiksi hitailla ajoneuvoilla ajaminen sellaisilla korkeamman nopeusrajoituksen teillä, jotka eivät ole kuitenkaan varsinaisia moottoriteitä.

Uuden lain myötä Suomeen saadaan myös uusi katutyyppi. Pyöräkatu on katu, jossa saa ajaa autolla, mutta autoilijoiden on annettava pyöräilijöille esteetön kulku. Pyöräkadun alkaminen ja päättyminen on ilmoitettu liikennemerkeillä.

Pyörätien jatke maalataan vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä pyöräilijöitä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä tai risteyksessä on liikennevalot.

Yksisuuntaisella kadulla voidaan sallia pyöräileminen vastavirtaan kiellettyä ajosuuntaa ilmaisevan liikennemerkin alla olevalla lisäkilvellä.

Polkupyörän punaisesta takavalosta tulee pakollinen. Pyörässä pitää olla punainen takavalo, jos sillä ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.

Mitä seuraavaksi?

Uusi tieliikennelaki otetaan käyttöön 1.6.2020 eli huomenna maanantaina.

Tietoa tieliikennelain uudistuksesta löytyy kootusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkopalvelusta osoitteesta tieliikennelaki2020.fi. Lisäksi Liikenneturva on aloittanut Tunne liikennesäännöt -kampanjan, joka näkyy ja kuuluu televisiossa ja radiossa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Somessa tieliikennelaista viestitään aihetunnisteella #tieliikennelaki2020.

Lue myös: Mitä autoilijan tulee huomioida lähtiessään maanantaina liikenteeseen?

Tuoreimmat aiheesta

Liikenne