Uusi tieliikennelaki on ollut voimassa kohta viikon – näin muutokset ovat näkyneet katukuvassa

Kysymys: Uusi tieliikennelaki on ollut voimassa kohta viikon. Miten se näkyy katukuvassa?

Vastaus: Uuden tieliikennelain käyttöönotto on sujunut tavallisen autoilijan näkökulmasta mielestäni varsin hyvin. Mitään kovin radikaalia muutosta liikenneympäristössä tai ihmisten käyttäytymisessä ei ole havaittavissa.

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020 alkaen. Kohta on takana viikko uuden lain mukaista liikenteessä liikkumista. Itse olen ajanut kyseisellä viikolla varsin vähän, mutta joitakin havaintoja olen toki tehnyt.

Lue myös: Miten autoilijat ovat ottaneet uudet säännöt haltuun? Poliisi: "Jos ei ole koskaan vilkaissutkaan tieliikennelakia, niin..."

Liikennemerkit ja tiemerkinnät

Omille reiteilleni ei ole sattunut yhtään uutta tai uudistettua liikennemerkkiä, mikä ei sinänsä yllätä millään tapaa – onhan liikennemerkeille määritelty kymmenen vuoden siirtymäaika lain voimaantulosta. 

Varoitus- ja sulkuviivoja sekä sulkualueita on sen sijaan jo jonkin verran ehditty maalailla valkoisella – tosin, niiden osalta tunnuttiin tietyillä paikkakunnilla ottavan jo pieni varaslähtö, ennen lain voimaan tuloa. En ole havainnut autoilijoilla olevan vaikeuksia noudattaa uusia merkintöjä sen enempää kuin vanhojakaan. Näiltä osin odotan kuitenkin mielenkiinnolla talvikautta ja sen mukanaan tuomia kokemuksia. Lakia tehtäessä Autoliitto toi useaan otteeseen esille huolensa siitä, että uudet valkoiset viivat näkyvät lumisen tai sohjoisen keskipolanteen alta huomattavasti heikommin kuin vanhat, keltaiset. Nähtäväksi jää, muodostuuko tämä ongelmaksi.

Pysäyttäminen ja pysäköinti vasempaan reunaan

Muutamana päivänä taajamaliikenteessä ajaessani olen nähnyt yhteensä vain kolme autoa pysäköitynä tulosuunnastaan katsottuna kaksisuuntaisen tien vasempaan reunaan. Selvästi tätä uutta pysäköintitapaa ei ole vielä oikein omaksuttu – ja toisaalta, ihan hyvä niin. Pääsääntöisesti pysäköinti ja sen jälkeinen liikenteeseen liittyminen onnistuvat huomattavasti riskittömämmin tien oikeasta kuin vasemmasta reunasta. 

Satuin paikalle vastaantulijana tilanteessa, jossa tulosuunnastaan vasempaan reunaan pysäköity auto oli liittymässä takaisin liikenteeseen. Tällaisessa tilanteessa tulee herkästi ajatelleeksi, että mitä tuo nyt tuota autonsa nokkaa änkeää noin keskelle, eteeni. Olennaista on kuitenkin muistaa, että vasemmasta reunasta liikenteeseen liittyvän auton kuljettajalla ei ole käytännössä oikein mitään muuta vaihtoehtoa nähdäkseen eteenpäin, eteensä pysäköidyn auton takaa. Näissä tilanteissa tarvitaan joustoa ja ymmärrystä myös vastaantulijalta. 

Vakiintuneita toimintatapoja laillistettiin

Uusi laki toi muutoksen myös viestintävälineen käyttöön. Moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Lain esitöissä on määritelty ilmaisu ”ajon aikana” eri tavalla kuin aiemmin eli viime maanantaista alkaen sillä on tarkoitettu ajoneuvon tai raitiovaunun tosiasiallista kuljettamista – siis tilannetta, jolloin ne ovat liikkeellä. Näin ollen esimerkiksi odottaessaan punaisissa liikennevaloissa valojen vaihtumista, kuljettaja voi käyttää viestintävälinettä laillisesti. 

Mitä olen tällä viikolla seurannut liikennevaloissa seisovien autojen kuljettajia, vaikuttaisi siltä, että tämä lakimuutos on omaksuttu varsin hyvin – totta puhuen tässä on kyllä nyt käynyt niin, että uuden lain myötä aiemmin monen kuljettajan kohdalla vakiintunut toimintatapa laillistettiin. 

Vaikka uusi pykälä vapauttaakin viestintävälineen käyttöä, on puhelin ennen liikkeellelähtöä ehdottomasti laskettava kädestä ja keskittyminen siirrettävä sataprosenttisesti liikenteeseen ja ajamiseen. Kannattaa myös miettiä, mitkä asiat ovat niin tärkeitä, että ne oikeasti pitää hoitaa liikennevaloissa – mielestäni ainakaan sosiaalisen median päivittäminen ei sitä pitäisi olla. Uusi käytäntö ei saa myöskään vaikuttaa siihen, että liikkeellelähdöt viivästyvät valojen vaihduttua vihreiksi. Mikäli näin kävisi, se olisi omiaan aiheuttamaan muiden provosoitumista ja vaikuttaisi myös risteyksen välityskykyyn.

Myös uusi kääntymissääntö on omaksuttu hyvin. Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen, muu liikenne huomioon ottaen. Tämänkin toimintatavan kohdalla on ehkä enemmän kysymys siitä, että vuosien varrella vakiintuneesta toimintatavasta tehtiin uuden lain myötä laillinen, kuin siitä, että ihmiset olisivat erityisesti alkaneet toimia näin uuden lain tultua voimaan.

Lue myös: Luulitko, että talvirengaspakko poistui uuden tieliikennelain myötä? Olet ymmärtänyt väärin