Estonian hylyssä muutama vuosi sitten havaitut repeämät ovat hyvin todennäköisesti syntyneet, kun alus on osunut meren pohjaan, käy ilmi Viron onnettomuustutkintaviranomaisen OJK:n tilaamasta tutkimuksesta. Torstaina julkaistun tutkimuksen toteutti Tallinnan teknillinen yliopisto, joka pyrki simulaatiomallin avulla selvittämään, miten aluksen kyljessä olevat vauriot ovat syntyneet.
Hylyn luona aloitettiin vuonna 2021 uudet tutkimukset sen jälkeen, kun edellisvuonna julkaistussa tv-dokumentissa esitettiin kuvia hylyssä olevista repeämistä.
Edelleen käynnissä olevan alustavan arvioinnin tarkoituksena on selvittää vaurioiden alkuperä ja päätellä, onko vuoden 1997 raportin johtopäätöksiä syytä arvioida uudelleen. Tallinnan teknillisen yliopiston toteuttama tutkimus on osa alustavaa arviointia.
Alustavan arvioinnin väliraportti julkaistiin kuluvan vuoden tammikuussa. Väliraportin julkaisuun mennessä tutkimuksissa ei viranomaisten mukaan ollut löydetty mitään, mikä merkittävästi muuttaisi vuoden 1997 loppuraportin teknisiä havaintoja tai siinä esitettyjä päätelmiä siitä, miten onnettomuus tapahtui.
Arviointia johtaa Viro, ja vedenalaisia tutkintatoimia hylyn luona ovat tehneet Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset. Arviointityöhön on osallistunut myös Suomen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes).
Alustava arviointi on määrä saada päätöksen ensi vuonna.
Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen.
Lue myös: Estonia-sarjan tuottaja sai turmayönä 1994 hämmentävän yhteydenoton Italiasta: "Ei pystynyt ajattelemaankaan"
Estonian keularamppi on nostettu – tältä se näyttää
10:11
Estonia-draamasarja avaa suuronnettomuuden tutkintaa.