Pohjoista jäämerta tutkivan laajan MOSAiC-hankkeen ensimmäinen kenttätutkimus on julkaistu. Tutkimuksessa on tutkittu merijäälauttojen liikettä arktisella alueella.
Tutkimushankkeessa mukana Arktisella alueella työskennellyt Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala kertoo, että merijäälauttojen liike alueella on muuttunut selvästi parin viime vuosikymmenen aikana.
Merijääkenttä on ohentunut ja sen ajelehtimisnopeus on kasvanut.
– 10–20 vuoden aikana jää ei ole liikkunut paljon. Nämä lautat, jotka ovat syntyneet Siperian rannikkoalueilla, eivät ole kulkeutuneet kovin pitkälle ja sulaneet aiemmin sille alueelle. Nyt lautat ovat ajelehtineet selvästi pidemmälle, jopa Framinsalmeen saakka, Haapala kertoo STT:lle.
Haapalan mukaan samalla merijäähän sitoutuvat ainekset ja eliöstö liikkuvat paljon laajemmalle. Aiemmin niiden kiertokulku on päättynyt lyhyemmällä matkalla.
– Tämän vaikutusta ekosysteemin on kuitenkin vielä vaikeaa arvioida, vaikka ainekset kulkeutuvat jopa Atlanttiin saakka, hän sanoo.
Kesä 2019 oli arktisella alueella keskimääräistä lämpimämpi, ja heikkojen jääolojen takia MOSAiC-jääleiri jouduttiin perustamaan pohjoisemmaksi Laptevin merelle (85º pohjoista leveyttä) kuin alun perin kaavailtiin. Tutkijat löysivät tarpeeksi vahvan jäälautan satelliittikuvien avulla. (Kuva: Jari Haapala.)
Kivet ja simpukat värjäävät jään laikukkaan ruskeaksi
Tutkijat olivat havainneet tutkimansa merijäälautan sisältävän paljon epäorgaanista materiaalia. Jää oli sedimenttien, pienten kivien ja simpukoiden vuoksi värjäytynyt laikukkaan ruskeaksi.
Pohjoinen jäämeri itsessään sisältää epäpuhtauksia, jotka sitoutuvat merijäälauttoihin. Näillä epäpuhtauksilla, mineraaleilla ja orgaanisilla aineilla, on vaikutusta jään sulamiseen ja jäässä elävien levien kasvuun.
Jäälautta oli rutkijoille pakkovalinta
Tutkijoille Siperian rannikolla syntynyt jäälautta oli pakkovalinta. Tutkimusprofessori Haapala kertoo, että he joutuivat valitsemaan kyseisen lautan tutkittavaksi, koska se oli ainoa, joka oli tarpeeksi paksua jäätä.
– Emme valinneet tällaista "likaista jäätä" tarkoituksella. Se oli paksuutensa vuoksi pakkovalinta. Kaikki jäälautat olivat tutkimuksen aikana samaa rannikolla syntynyttä jäätä. Talven aikana avovedestä on myös syntynyt "puhtaampaa jäätä", joten merellä on samanaikaisesti kahta mallia. Haapala kertoo, että kevään ja kesän aikana on tutkittu näiden kahden jäätyypin eroja.
– Esimerkiksi erityisesti sitä, miten niihin imeytyy säteilyä, minkälaista biomassaa niissä kasvaa ja minkälaisia muita eroavaisuuksia niillä on.
Lisää tietoa tulossa
Valtava MOSAiC-tutkimusprojekti jatkuu syyskuun loppuun saakka. Hankkeen tarkoituksena on hankkia 350 päivän aikana uutta tietoa arktisesta alueesta, mikä auttaa ennakoimaan tulevaisuuden ilmastoa paremmin. Tutkijoiden mukaan nykyiset karttamerkinnät pohjoisnavasta ja arktisesta alueesta eivät pidä enää täysin paikkaansa. Napa-alueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon.
– Tämä on hyvä alku. Tutkimus perustuu ensimmäisen kuukauden havaintoihin. Tämä on pohjaa koko hankkeelle, kuin anturat talolle. Eli koko ajan rakentuu lisää, ja vuoden päästä olemme paljon viisaampia, Haapala pohjustaa.
Kaikkien aikojen laajimpaan ja pitkäkestoisimpaan arktisen alueen tutkimusprojektiin on satsattu kansainvälisesti 140 miljoonaa euroa. Noin vuoden mittaisena tutkimusaikana projektiin on osallistumassa noin 600 tutkijaa.
Tutkimusjäänmurtaja Polarstern ajettiin arktiselle alueelle viime vuoden syyskuussa ja sen annettiin jäätyä kiinni merijäähän. Jäänmurtaja ajelehtii etelän suuntaan, ja tänä aikana aluetta tutkitaan.