Uutuuskirja: Marinin sisäpiirin "Projekti Nipsu" aikoi taivuttaa SDP:n Naton kannalle jo ennen sotaa Ukrainassa

Uutuuskirjan mukaan SDP:n sisäpiiriin oli tarkoitus jo ennen Ukrainan sodan alkamista taivuttaa puolue Nato-jäsenyyden taakse. 

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrotaan todenneen kesäkuussa 2021, että Suomesta pitäisi tehdä Naton jäsen, mutta se ei tulisi tapahtumaan kovin helposti tai nopeasti.

Lue myös: Sanna Marinista kirjaa kirjoittava Salla Vuorikoski paljastaa: Tähän kysymykseen kaikki 75 haastateltavaa halusivat vastauksen

Muumimeemien innoittama suunnitelma

Marinin tuolloinen erityisavustaja Matti Niemi luonnosteli Projekti Nipsu -nimen saaneeseen tiedostoon askelia siitä, miten kannanmuutos tehtäisiin. 

Nimi tuli siitä, että pääministerin esikunnassa oli tuohon aikaan huviteltu jakamalla muumimeemejä.

– Siitä maailmasta poimittiin samalla kirjaimella Naton kanssa alkava nimi, toimittaja Salla Vuorikoski kertoo kirjassaan Sanna Marin – Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY).

Lue myös: Anna-Maija Tuokko paljastaa, mikä Sanna Marinissa kiehtoo – tältä näyttelijä kuulostaa entisenä pääministerinä

Tähtäimessä puoluekokous

Tähtäimessä oli vuoden 2023 puoluekokous. Mietittävänä oli, ketkä olisivat keskeisiä henkilöitä puolueessa viemään asiaa eteenpäin.

– Siellä SDP olisi voinut hyväksyä Natosta sellaisen myönteisen kannan, joka olisi mahdollistanut puolueen osallistumisen jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaan hallitukseen. Kyse oli siis Nato-jäsenyyden edistämisestä pienin askelin, kirjassa kerrotaan.

Marinin valtiosihteerinä toiminut Henrik Haapajärvi kertoi arvioineensa, että muutokseen tarvittaisiin kaksi vaalikautta. Marin oli toivonut nopeampaa aikataulua.

– Loppuarvio taisi olla se, että jäsenyys olisi noissa oloissa vaatinut kirjausta hallitusohjelmaan ja koko ulkopoliittisen johdon tukea – eli 2024 valittavan presidentin Nato-myönteisyyttä, Haapajärvi sanoo kirjassa.

Sota muutti suunnitelman

Tilanne muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Kirjaan haastatellun SDP:n kärkipoliitikon mukaan Marin päätyi heti siihen, että "tämä (Nato-jäsenyys) on hoidettava". Marinista tuli myös tiukka Ukrainan ja sen tuen puolustaja.

– Näimme mitä kellot ovat lyöneet, mutta kaikki eivät muuta mielipidettään niin nopeasti. Kaikille kansanedustajille piti antaa aikaa, kirjassa siteerataan poliitikkoa.

Päätös Nato-hakemuksen jättämisestä tehtiin saman vuoden toukokuussa. Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023.

Liki kaikki haastatellut katsoivat, että valtiojohto pelasi Nato-prosessissa hyvin yhteen, vaikka muutoin Marinin ja tuolloin presidenttinä toimineen Sauli Niinistön välejä kuvattiin muun muassa muodollisiksi, viileiksi tai jäätäviksi.

– Asialliset asiat hoidettiin, mutta nekään eivät aina sujuneet ilman hampaiden kiristelyä.

Lue myös: Sanna Marinin audiosarjassa väärää tietoa Suomen historian keskeisistä käänteistä – käsikirjoittaja luottaa, että kuulijat erottavat faktan ja fiktion

Konkareiden puheet eivät kiinnostaneet

Marin oli pääministeriksi noustessaan "täysverinen sisäpoliitikko". Osa SDP:n ulkopolitiikkakonkareista olikin kirjan mukaan alkanut loppuvuodesta 2021 kantaa huolta tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta.

Mukana olivat ainakin ex-pääministeri ja puoluejohtaja Antti Rinne, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan tuolloinen jäsen Kimmo Kiljunen sekä ex-ulkoministeri ja tuolloinen kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Tapaaminen Marinin kanssa ei kirjan mukaan huolia hälventänyt.

– Erään osallistujan mukaan Marin toisteli "peruskoulutasoista puhetta siitä, miten Suomi on puolueeton maa mutta olemme lännessä". Välillä pääministeri kävi puhumassa puhelua eikä vaikuttanut erityisen kiinnostuneelta Tuomiojan tai Kiljusen näkemyksistä.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 11.10.2024 kello 16.46.