Marin antoi Nato-kommenttinsa kun Venäjä ryhmitti joukkojaan Ukrainan rajalle.
Sanna Marin (sd.) "ennusti väärin" pääministerikaudellaan tammikuussa 2022 todetessaan, että on "erittäin epätodennäköistä", että Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä hänen virkakautensa aikana.
Marin vielä entisestään "pahensi tilannetta" asettaessaan Venäjän ja Yhdysvallat samalle viivalle, kirjoittaa Helsingin Sanomien tutkivan ryhmän esihenkilö Salla Vuorikoski uutuuskirjassaan Sanna Marin – poikkeuksellinen pääministeri (WSOY, 2024).
– Kukaan ei voi vaikuttaa meihin, ei Yhdysvallat, ei Venäjä, ei kukaan, Marin sanoi uutistoimisto Reutersille.
Haastattelun antamisen aikaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinto jo selvästi "yritti tuolloin ennakoida, miten länsimaat tulisivat sen toimiin [hyökkäykseen Ukrainaan] reagoimaan".
Vuorikosken mukaan Marinin lausunto Suomen tulevasta Nato-suhteesta ei ylipäätään ollut järkevä tilanteessa, jossa Venäjä "kiihdytti aggressiotaan". Jo loppuvuodesta 2021 lähtien oli vakavasti spekuloitu Venäjän mahdollisella täysimittaisella hyökkäyksellä Ukrainaan.
Jo 2014 helmikuussa Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan vallaten muun muassa Krimin niemimaan.
Pääministerin kommentit Natosta herättivät Suomessa runsaasti keskustelua. Marin antoi Venäjälle pontta uskoa, ettei Suomen Nato-kanta muuttuisi, vaikka Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, Vuorikoski summaa kirjassaan Suomessa esitetyn kritiikin.
Näin Marin puolusti lausuntoaan
Marin puolusti Nato-lausuntoaan toteamalla, ettei "tällä hetkellä keskustelua Nato-jäsenyyden hakemisesta käydä".
– Minulla ei ole tietoa, että eduskunnan enemmistö tai kansan enemmistö kannattaisi Nato-jäsenyyden hakemista eli tästä näkökulmasta tuo lausunto oli pikemminkin realistinen. Mutta meillä on tämä mahdollisuus ja me pidämme siitä tiukasti kiinni, Marin sanoi Ilta-Sanomien tentissä Kansan Uutisten mukaan.
Marinin mielestä haastattelusta oli myös tehty "ylitulkintoja", kirjoittaa Ilta-Sanomat. Vuosina 2019–2023 pääministerinä toiminut Marin ei antanut haastattelua Vuorikosken kirjaan.
Kuukautta myöhemmin, 24. helmikuuta, Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Tuolloin Marin totesi kirjaan haastattelun SDP-poliitikon mukaan, että "tämä [Nato-jäsenyys] on hoidettava".
Marinin myös sanotaan kirjan mukaan todenneen jo kesäkuussa 2021, että Suomesta pitäisi tehdä Naton jäsen. Marinin tuolloinen erityisavustaja Matti Niemi luonnosteli Projekti Nipsu -nimen saaneeseen tiedostoon askelia siitä, miten kannanmuutos tehtäisiin.
Toukokuun puolivälissä eli alle kolme kuukautta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen Suomi haki Naton jäsenyyttä.
Lue myös: Uutuuskirjan mukaan Marinin sisäpiirin "Projekti Nipsun" oli tarkoitus taivutella SDP Nato-jäsenyyteen jo ennen Ukrainan sodan alkamista
Laajalti on arvioitu Venäjän yllättyneen siitä voimasta, jolla länsimaat reagoivat Venäjän suurhyökkäykseen. Länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä aseellisesti että taloudellisesti.
Toisaalta länttä on kritisoitu sen Ukrainalle antaman tuen rajoituksista, sillä sen on katsottu pikemminkin antavan Ukrainalle kyvyn jatkaa sotaa, ei voittaa sitä. Esimerkiksi taistelupanssarivaunujen, ohjusten ja hävittäjien toimituksia on edeltänyt pitkä poliittinen vääntö.