Tutkijoiden mukaan epilepsialääkkeestä on apua uniapnean aiheuttamiin hengityskatkoksiin.
Uniapneaa hoidetaan usein CPAP-laitteella, joka Terveyskirjaston mukaan puskee tavallista huoneilmaa suodattimen läpi käyttäjän hengitysteihin pitkän letkun ja maskin kautta. Moni ei kuitenkaan kykene CPAP-laitetta käyttämään esimerkiksi sen epämukavuuden vuoksi.
Uniapneaa voidaan kutsua nykyisin kansantaudiksi, sillä Hengitysliiton mukaan 9–24 prosenttia väestöstä sairastaa uniapneaa. Vaikka uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset. Yksi merkittävä uniapnean aiheuttaja on ylipaino.
Uniapnean oireisiin kuuluvat kuorsaus, öiset hengityskatkokset ja heräilyt sekä päiväväsymys. Jatkuvan väsymyksen lisäksi uniapnea lisää riskiä esimerkiksi verenpainetautiin ja sydänsairauksiin.
Lue lisää: Lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaa kavalaa uniapneaa – suurin osa tietämättään
– Valitettavasti monen mielestä laitteet ovat vaikeita käyttää pidemmällä tähtäimellä, joten vaihtoehtoisille menetelmille on tarvetta, lausui ruotsalaisprofessori Jan Hedner Göteborgin yliopistosta tiedotteessa.
Hedner kollegoineen havaitsi tutkimuksessa, että uniapnean aiheuttamia hengityskatkoksia voisikin ehkäistä sultiaamilla, jota yleensä käytetään epilepsialääkkeissä, uutisoi muun muassa The Guardian.
Lue myös: Jos teet näin öisin, älä viivyttele lääkärikäyntiä – hengen haukkomista ei tule sivuuttaa
Eniten sultiaamia saaneilla vähiten oireita
Kansainvälisen tutkimuksen tulokset esiteltiin taannoin Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen kongressissa Wienissä.
Tutkijat värväsivät eri maista Euroopasta liki 300 uniapneapotilasta, jotka eivät käyttäneet CPAP-laitetta. Potilaat kärsivät voimakasta kuorsausta aiheuttavasta obstruktiivisesta uniapneasta. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään. Osalle annettiin eri suuruisia annoksia sultiaamia ja osalle lumelääkettä.
Tuoreet tutkimustulokset voisivat tuoda vaihtoehdon CPAP-laitteelle.
Tutkimuksessa mitattiin potilaiden hengitystä, happitasoja, sydämen rytmiä, silmien liikkeitä sekä aivojen ja lihasten toimintaa unen aikana.
12 viikon jälkeen selvisi, että sultiaamia saaneilla oli jopa 50 prosenttia vähemmän hengityskatkoksia. Vaikutukset olivat selkeimmät suurinta lääkeannosta saaneilla.
Hedner kertoo, että myös päiväväsymys väheni sultiaamia saaneilla. Lisäksi heidän veren happitasonsa paranivat. Sivuvaikutukset, kuten päänsärky ja pahoinvointi, olivat lieviä.
Sultiaamin teho perustuu siihen, että se pitää ylemmät hengitystiet avoinna.
Lue myös: Kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa – tästä tunnistat huolestuttavan kuorsauksen
Uniapnean tunnistaminen tärkeää
Tulokset osoittavat Hednerin mukaan , että sultiaami voisi olla tehokas hoito uniapneaan, mutta lisätutkimuksia tarvitaan.
– Monet meistä tietävät, että kuorsaamme tai että kumppanimme kuorsaa. Jos kuorsaukseen liittyy muita oireita, kuten herääminen usein yöllä, väsymys ja/tai uneliaisuus päiväsaikaan, on aika keskustella lääkärin kanssa, muistuttaa tiedotteessa professori Sophia Schiza, Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen johtaja.
Schiza ei osallistunut tutkimuksen tekemiseen. Hän muistuttaa, että obstruktiivinen uniapnea lisää vakavien terveysongelmien, kuten korkean verenpaineen sekä sydän- ja aineenvaihduntasairauksien, riskiä, joten sairauden diagnosointi ja hoito on tärkeää.
– Hoitoja ovat saatavilla, mutta koska ne eivät toimi kaikilla, tarvitsemme lisää tapoja hoitaa tautia yksilöllisten diagnoosi- ja hoitomenetelmien perusteella.
Lue myös: Leukasi voi kertoa korkeammasta riskistä sairastua uniapneaan
Elämäntavat, jotka auttavat uniapneaan – ilman laihtumistakin
Katso myös: Näin elämä mullistuu, kun uniapneaa päästään hoitamaan
6:28
Jos aamuisin on alati väsynyt, vaivana saattaa olla hektisen elämän sijaan uniapnea. Kyseessä on hyvin yleinen ja myös lisääntynyt sairaus, kuvaa unilääkäri Janne Kanervisto Coronaria Uniklinikalta. Kanervisto kertoo, miten arki muuttuu hoidon myötä.
Lähteet: The Guardian, ERS