Vaikeaa raskauspahoinvointia ei aina oteta vakavasti – "Osa naisista potee huonommuuden tunnetta"

Vakavaan raskauspahoinvointiin eli hyperemeesiin voi olla vaikea saada apua, osoittaa synnytys- ja naistentautiopin tohtorikoulutettavan Miina Nurmen väitöstutkimus. Väitöskirja tarkistettiin Turun yliopistossa syyskuun alussa.

Neuvolan ensikäynnit alkavat tyypillisesti kahdeksannella raskausviikolla. Hyperemeesin oireet käynnistyvät yleensä jo viidennellä viikolla – joskus aikaisemminkin.

Lue myös: Entistä useampi päihdeäiti pääsee hoitoon vasta, kun lapsi on syntynyt – vauvojen terveydelle se voi olla liian myöhäistä

–  Hyperemeesin kanssa ei voi jäädä viikoiksi odottamaan aikaa neuvolalääkärille, vaan apua pitää saada jo työterveyshuollosta, päivystyksestä tai terveyskeskuksesta. Valitettavasti hyperemeesi ei ole tuttu vielä kaikille asiantuntijoillekaan, eikä raskauspahoinvointia välttämättä osata ottaa vakavasti, Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan joskus käy myös niin, että odottaja ei tunnista oireitaan hyperemeesiksi eikä osaa hakea apua ajoissa. Varsinkin ensimmäisen raskauden kohdalla voi olla hyvin haastavaa arvioida, millaista raskauspahoinvoinnin niin sanotusti kuuluisi olla ja milloin on kyse jostakin vakavammasta.

–  Osa naisista potee jopa huonommuuden tunnetta vertaillessaan omaa oloaan muihin odottajiin.

Pahoinvointi estää arjessa toimimisen

Hyperemeesiin liittyy tavanomaisia raskauspahoinvoinnin oireita – pahoinvointia ja oksentelua – mutta oireet ovat todella voimakkaita.

Pahoinvointi ja heikotus estävät tavallisten arjen asioiden tekemisen, ja ruoka kuvottaa niin paljon, ettei sitä saa pidettyä sisällä tai pysty syömään lainkaan.

Oksentaminen taas johtaa kuivumiseen ja pidempään jatkuessaan myös nälkiintymiseen, joka näkyy odottajan painonlaskuna.

–  Hyperemeesi olisi tärkeä diagnosoida ennen kuin paino alkaa laskea, sillä siinä vaiheessa sairaus on ehtinyt jo pitkälle. Hyvin vaikea raskauspahoinvointi voi saada aikaan vitamiininpuutostiloja, joista muodostuu riskejä sikiöllekin, Nurmi toteaa.

Lue myös: Kun Jasmiina sai tietää odottavansa kolmosia, ensimmäinen reaktio oli järkytys: "En pysty, en halua"

Nurmen väitöskirja osoittaa, että hyperemeesistä kärsivät odottajat tekevät huomattavasti enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin he, joilla ei ole hyperemeesiä.

Ei ole myöskään lainkaan tavatonta, että hyperemeesin takia päätetään olla hankkimatta enempää lapsia. Nurmen mukaan osa naisista muuttaa mielensä pidemmän ajan kuluessa, kun muistot hyperemeesistä haalistuvat.

Hieman yleisempää nuorilla odottajilla

Nurmen väitöstutkimuksen aineistoksi valikoituivat kaikki naiset, joilla oli Suomessa vuosina 2004–2017 vähintään yksi synnytys. 1,3 prosentilla näistä odottajista oli diagnosoitu hyperemeesi.

–  Tätä määrää voidaan pitää alarajana. Lisäksi on niitä, jotka eivät ole hakeutuneet tai päässeet hoitoon, vaikka heillä olisi ollut vastaavia oireita, Nurmi sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan hyperemeesiä todetaan hieman enemmän nuorilla odottajilla, yli- ja alipainoisilla, keinohedelmöitysalkuisissa raskauksissa, tyttösikiöiden yhteydessä ja monikkoraskauksissa.

Raskauspahoinvointi – myös hyperemeesi – ajoittuu pääosin raskauden ensimmäiselle kolmannekselle. Osalla odottajista se jatkuu lieventyen, aaltoillen tai yhtäjaksoisesti jopa raskauden loppuun asti.

Pahoinvointi helpottaa viimeistään siinä vaiheessa, kun vauva on syntynyt ja istukka ei ole enää yhteydessä synnyttäjän verenkiertoon.

–  Odottajat ovat kuvailleet muutosta niin, että ihan kuin joku painaisi katkaisimesta: ensin ei voisi kuvitellakaan nousevansa ylös tai syövänsä mitään, ja sitten yhtäkkiä olo onkin lähes normaali.

Somessa jaetaan kokemuksia

Jonkinlaista raskauspahoinvointia on jopa 90 prosentilla raskaana olevista. On vaikea sanoa, ovatko pahoinvoinnin kokemukset lisääntyneet viime vuosina, mutta ne saattavat saada nyt aiempaa enemmän näkyvyyttä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eeva Kajalo Terveystalosta.

–  Naiset hankkivat aktiivisesti tietoa ja jakavat kokemuksiaan esimerkiksi somessa. Hyperemeesi ry on tehnyt tärkeää työtä, jotta tietoisuus myös vaikeasta raskauspahoinvoinnista leviäisi.

Lue myös: Joka kymmenes äiti tekee alkuraskaudessa virheen, joka heikentää lapsen hedelmällisyyttä – tutkimus

Lievään raskauspahoinvointiin riittää avuksi ohjeistus ja henkinen tuki. Odottajaa neuvotaan syömään pieniä aterioita usein, välttämään pahoinvointia aiheuttavia makuja, hajuja ja tilanteita. Kylmät ruoat ja juomat voivat pysyä paremmin sisällä kuin kuumat.

–  Hyperemeesistä kärsivät odottajat voivat kokea tällaiset ohjeistukset loukkaavina, sillä heille konsteista ei ole apua, Kajalo huomauttaa.

Hyperemeesi on sairaus, joka vaatii aina tehokasta hoitoa – yleensä sairaalassa. Hoitokeinoja ovat suonensisäinen nesteytys ja ravinto sekä pahoinvointilääkitys.

Kajalon mukaan myös tavallista raskauspahoinvointia voidaan tarvittaessa hoitaa pahoinvointilääkkeillä ja joskus sairauslomakin on tarpeen.