Harvinainen vaiva pakotti Elinan, 36, petipotilaaksi: "Vessassa käydessäni huomasin, että siellä tuntui ylimääräisiä ulokkeita"

3:10img
KATSO MYÖS VIDEO: Onko imetys varma ehkäisykeino ja mihin se perustuu?
Julkaistu 10.12.2023 08:44
Toimittajan kuva
Nelli Hyttinen

nelli.hyttinen@mtv.fi

Suonikohjut ovat monelle tuttu vitsaus jaloissa, mutta raskaus voi aiheuttaa suonikohjuja myös ulkosynnyttimien eli vulvan alueelle. Kyseessä on harvinainen vaiva, joka on usein oireeton. Elinan, 36, se on kuitenkin pakottanut petipotilaaksi jo kahden raskauden kohdalla.

Neljättä lastaan odottava Elina (nimi muutettu), 36, suunnittelee suihkussa käynnit ja ne vähäiset kotiaskareet, joita enää pystyy tekemään, tehtäviksi aina aamupäivien aikana. 

Elina kärsii harvinaisesta raskausvaivasta: vulvan alueen suonikohjuista. Istuminen ja jalkeilla olo saa suonikohjut tykyttämään kipeästi. Levossakin ne aiheuttavat särkyä.

Suonikohjuja on ainakin viisi pienellä alueella ja ne ovat todella turvonneita ja kipeitä. Aamupäivisin pystyn olemaan vartin jalkeilla, mutta iltaisin suonikohjut ovat jo niin kipeitä, etten pysty olemaan ylhäällä viittä minuuttia kauempaa.

Lue myös: Raskauspahoinvointia voi hoitaa lääkkeillä, silti moni lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta reseptiä – "Tämä nyt vaan kuuluu raskauteen"

Ensimmäisen kerran vulvan alueen suonikohjut kiusasivat Elinaa jo kolmannen raskauden aikana.

Ehkä pari kuukautta ennen laskettua aikaa aloin tuntemaan kävellessä tykytystä alapäässä ja vessassa käydessäni huomasin, että siellä tuntui ylimääräisiä ulokkeita. Neuvolassa ne todettiin suonikohjuiksi.

Suonikohjujen aiheuttamat kivut lamaannuttivat minut täysin. Nyt neljännessä raskaudessa suonikohjut tulivat jo raskausviikolla 19. Jäin silloin parin viikon sairauslomalle, mutta päätin sen jälkeen vielä yrittää olla töissä. Ei siitä mitään tullut, kun suonikohjuja tuli vain lisää.

Lue myös: Anita kärsi kummankin raskautensa aikana äärimmäisestä raskauspahoinvoinnista: "Se oli maanpäällinen helvetti"

Harvinainen raskausvaiva, joka ei yleensä oireile

Kohtu ja sikiö aiheuttavat painetta lantion alueelle ja painavat kookkaita laskimoita. Tämän johdosta laskimopaluu lantiossa on alentunut ja altistaa vulvan suonikohjuille.

Vaivalle voivat altistaa muun muassa hormonaaliset tekijät eli runsas estrogeenin ja progesteronin määrä elimistössä ja odottajan korkeampi ikä, kertoo naistentautien, synnytysten ja parinatologian erikoislääkäri, dosentti Minna Tikkanen Felicitas Mehiläisen yksityiseltä äitiyspoliklinikalta.

Kyseessä on harvinainen raskausoire eli vain noin 2–4 prosenttia raskaana olevista saa suonikohjuja ulkosynnyttimien alueelle.

Lue myös: Sairaalloisen lihavien synnyttäjien määrä kaksinkertaistui 15 vuodessa: Lääkärit kertovat, miten ylipainon riskejä raskauden aikana voidaan vähentää

Synnytysten määrällä ei ole vaikutusta, sillä 55 prosenttia vulvan alueen suonikohjuja saaneista odottajista ovat ensisynnyttäjiä.

Kliinisen kokemukseni mukaan monisikiöraskaus voi lisätä tämän raskausvaivan mahdollisuutta, sillä silloin lantioon kohdistuu enemmän painetta, mutta kirjallisuudesta en löytänyt tästä tietoa, Tikkanen kertoo.

Suurimmalla osalla suonikohjut ja niiden aiheuttamat oireet ovat lieviä, kuten epämukavaa oloa, kutinaa tai kipua ulkosynnyttimissä. Lisäksi voi olla kävellessä korostuvaa paineen tunnetta ja kipua.

Katso myös video: Miten ehkäisy kiertotietoisuuden menetelmällä, kohdunkaulan limaa seuraamalla, toimii?

5:09img

Kiertotietoisuuteen perustuvia menetelmiä on useita. Omaa hedelmällistä aikaa voi seurata kohdunkaulan liman, peruslämmön tai hormonipitoisuuksien mittauksen avulla.

Lue myös: Näin odottavan äidin masennus voi vaikuttaa lapseen jo sikiöaikana

Suonikohjuille saa heittää hyvästit heti synnytyksen jälkeen

Tikkanen kertoo, että hoito on oireen mukaista eli lähinnä lepoa.

Pitää vältellä pitkään istumista ja seisomista. Jalkojen kohoasento ja tukisukkahousut, jotka ovat napakat myös lantion alueelta, voivat myös helpottaa kipuja ja paineen tunnetta. 

Hyvä uutinen vaivan kanssa kamppaileville on se, etteivät vulvan alueen suonikohjut tyypillisesti vaikuta millään tavoin synnytykseen. Vaiva yleensä myös "jää synnytyssaliin" eli suonikohjut alkavat parantua heti synnytyksen jälkeen.

Kuusi viikkoa on tyypillinen resoluutioaika eli siinä ajassa suonikohjut ovat kokonaan hävinneet.

Lue myös: Sikiöseulontoihin osallistutaan Suomessa ahkerasti – noin 3–5 prosentissa raskauksista jokin poikkeavuus

"Itkin tunnin neuvolassa"

Tikkasen mukaan on äärimmäisen harvinaista, että vulvan alueen suonikohjut aiheuttaisivat lamaannuttavia oireita.

Näin on kuitenkin käynyt Elinalle jo kahden raskauden kohdalla.

Kipujen aiheuttama pakkolepo on ollut Elinalle kova paikka ja koitellut hänen jaksamistaan henkisesti.

Kävin neuvolassa ja purskahdin itkuun, kun minulta kysyttiin vointia. Sellainen ei ole yhtään minun tapaistani. En yleensä itkeskele, joten reaktio tuli itselleni vähän puskista.

Viime raskaudessa suonikohjujen kipuilu loppui pari viikkoa ennen laskettua aikaa, kun vauvan pää oli kiinnittynyt alas lantioon.

Kivutonta elämää Elina odottaa nytkin.

Olen aika touhukas tyyppi. Kun on tottunut siihen, että kotona ohjat ovat omissa käsissä, niin kyllähän tämä makoileminen turhauttaa. Olen täysin valmis synnytykseen, että tämä tuska ja vaiva loppuisi jo, Elina huokaa.

Elina esiintyy artikkelissa muutetulla nimellä aiheen intiimiyden vuoksi.

Lue myös: "Siirretäänpä läskimakkaroita, jos vaikka näkisi vauvasta jotain" – äidit kertovat karmeista odotusajan läskifobiakokemuksistaan terveydenhuollossa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Tuoreimmat aiheesta

Gynekologiset sairaudet