Taksin katolla ei vilku enää heinäkuun alusta yön ainoa valopilkku, jos taksiyrittäjä ei sitä halua. Eikä raksuta mittarikaan, hinnan voi sopia kiinteästi ennen reissua.
Liikenneministeriön mukaan nyt lähtee taksibisneksestä holhous ja kyydeistä elitismi. Taksiliitto uskoo, että kansa luottaa eniten keltaiseen valoon ja mittarimaksuun.
Helsingin keskustassa seisoo upea vanha tummanpunainen avo-Cadillac. Sen takaluukkuun on kiinnitetty tuttu taksin keltainen valo. Näky on suorastaan koominen, mutta näillä mennään heinäkuun alusta - kelpaa vaikka avoauto tai mopoauto, mikä tahansa ajoneuvo.
Mistä tunnet sä taksin...
Taksia ei tarvitse ulospäin tunnistaa mistään, mutta taksikaistalle ei ole mitään asiaa, jos poliisi ei pysty ohi ajaessaan tunnistamaan pirssiä.
– Luotettavat ja laadukkaat taksiyrittäjät haluavat tietysti, että autossa on näkyvät taksi-tunnukset, vakuuttaa Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.
Ettekö pelkää, että pimeät taksit lisääntyvät?
– Tämä on mahdollista ja poliisikin on ilmoittanut, että valvonta vaikeutuu huomattavasti.
Hinnoittelu on vapaata, taksamittari ei ole pakollinen. Jos kuski ei sitä käytä, matkan hinta on ilmoitettava heti alussa. Niin liikenneministeriö kuin Taksiliitto painottavatkin nyt asiakkaan otetta: ei kannata istua kyytiin ja alkaa arpoa hintaa perillä.
Luotettavalla palvelulla pärjää
Taksiliitossa ei ole mitenkään suuresti pillastuttu radikaalista lakimuutoksesta. Alan etujärjestö uskoo nykysysteemin vetovoimaan. Suomalainen taksi on kiistämättä siisti ja luotettava, vaikka pikkujouluöinä jaksetaankin purnata.
– Taksihan pitää saada nopeasti eikä siinä mietitä, että tilaanko nyt tuolta vai sieltä ja vertailen hintoja. Luotettavat ja laadukkaat palveluntarjoajat pärjäävät, pohtii Taksiliiton toimitusjohtaja Koskinen.
– Hinnoittelun pitää olla selkeää ja näkyvää. Jos ole mittaria, pitää olla jonkinlainen hinnasto ja hintaporrastus, jotta asiakas tietää, mitä maksaa.
MTV Uutisten jututtama taksiveteraani kertoi Helsingin keskustassa, että nykyiset kuskit eivät lähde muuttamaan ”hyväksi havaittua” bisnestä. Siis mittareita ei mieluusti irrotella nykyisistä autoista. Mutta jännitteitä ja kiristyvän kilpailun pelkoa alalla on. Veteraani ei halua nimeään julki.
Vaikka pitsataksilla – tarve ei kuulu valtiolle
Suomessa on yksi taksi 530 asukasta kohden. Onko se liian vähän? Siis tarvitaanko lisää takseja, liikenneministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala?
– Ministeriön tehtävä ei ole pohtia sitä, mikä on asiakkaan tarve. Meidän tehtävämme on luoda edellytyksiä yrittämiseen ja nyt taksialalle tulon kynnystä on haluttu madaltaa.
Siis markkinat ratkaisevat. Työn hinta ei miksikään muutu. Halpataksit herättäisivät samanlaisia epäilyjä kuin halpapitsat.
– En usko, että euron tai kahden takseja tulee, mutta hintahaitaria varmaankin. Joku voi maksaa luksuskyydistä enemmän kuin ihan tavallisesta autosta, arvelee Taksiliiton johtaja.
Taksikuskiksi ei sentään pääse tallin ovet avaamalla, vaan Trafin järjestämän kokeen kautta. Rikosrekisteri syynätään, myös käsitys turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta. Liikenneministeriön ylijohtaja Rantala lupaa Trafin sivuille luettelon luvallisista taksikuskeista ja jokaisen kuljettajan nimi pitää olla esillä, jos matkustaja sitä kaipaa.
Tyhjeneekö maaseutu takseistakin?
Markkina-alue on nyt koko Suomi, tyhjänä ei tarvitse palata omaan kuntaan, kuten sääntelyn aikaan. Taksiliitto arvelee, että maaseudun taksipalvelut ovat vaarassa, kun kuljettajat hakeutuvat keskuksiin.
– Ei näin varmaan ihan heti käy, mutta taksipalvelut voivat kadota samoin kuin koulut ja postitkin, miettiin Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.
Liikenneministeriössä ei uskota maaseututaksien vähenemiseen, sillä uusi liikennepalvelulaki sallii taksille myös pakettikuljetukset ja Kela työllistää.
– Kelan lakisääteiset kuljetukset säilyvät ja nämä työllistävät jo nyt takseja paikoin 80-prosenttisesti. Nyt Kela-taksiin saa ottaa muitakin kyytejä ja tavarakuljetusta. Tämä tuo uutta bisnestä, maalailee ministeriön palveluosaston ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.