30-vuotias mies tuomittiin yhdestä onnistuneesta ja seitsemästätoista yritykseksi jääneestä valepoliisipetoksesta vuodeksi vankeuteen.
Video: MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä kertoo, miksi valepoliisihuijaus onnistuu.
Uhrit ja aiotut uhrit olivat kaikki ikäihmisiä. Tekijä oli valikoinut heidät vanhahtavien etunimien perusteella. Suurin osa oli syntynyt 1930- ja 1940-luvuilla ja kaksi 1920-luvulla.
Teot ajoittuivat pääosin viime vuoden marraskuuhun muutaman päivän ajalle. Onnistunut maksuvälinepetos oli tehty jo joulukuussa 2016.
Siinä 30-vuotias oli soittanut uhrille ja tiedustellut oliko tämä asioinut tietyllä pankkiautomaatilla. Myöntävän vastauksen saatuaan valepoliisi oli ilmoittanut, että automaatissa oli kopiointilaite. 30-vuotias huijari oli ilmoittanut, että hänellä on poliisilaite, jolla kortit voidaan kuolettaa.
Nainen oli pyynnön mukaan laittanut oman ja miehensä kortit tunnuslukuineen muovipussissa asuntonsa oven ulkopuolelle. 30-vuotias nosti tileiltä yhteensä 1640 euroa.
Pankin vahvistustekstiviesti pelasti
Lähes onnistuneessa petoksessa marraskuussa 2017 valepoliisi onnistui saamaan iäkkään miehen verkkopankkitunnukset ilmoitettuaan puhelimessa olevansa poliisi ja tarvitsevansa tunnukset tilin suojaamiseen.
Tiliä oli muka käytetty väärin.
Uhri oli antanut tiedot, jolloin valepoliisi yritti siirtää 31 000 euroa toiselle tilille.
Teko jäi yritykseksi, koska uhri ei vastannut pankin hänelle lähettämiin vahvistustekstiviesteihin.
Muissa tapauksissa uhrit menettelivät oikein eli osasivat epäillä valepoliisia huijariksi. Oikea poliisi ei pankkitunnuksia tai kortin tunnuslukua kysy.
Monia huijaustarinoita
Valepoliisi yritti huijata vanhuksia monin tavoin.
Yhdelle uhrille oli ilmoitettu, että kaupungilta oli löytynyt useita väärennettyjä kortteja hallussaan pitänyt nainen ja uhrin piti tarkistaa omansa.
Toisessa huijausjuonessa väitettiin uhrin siirtäneen varoja rikollisjärjestölle ja eräässä rahoja väitettiin siirretyn ulkomaille.
Useampia kertoja valepoliisi väitti, että uhrin tililtä oli nostettu rahaa ja nyt tarvittiin verkkopankkitunnukset tilin sulkemiseksi.
Eräässä tapauksessa valepoliisi puhui tilin tyhjentämisestä ja halusi tulla noutamaan uhrin tietokoneen.
Huijaustarinoihin lukeutui sekin, että uhrin nimissä olisi rautakaupassa tehty tilauspetoksia ja asian selvittämistä varten tarvittiin pankkitunnukset.
Lähes kaikki uhrit toimivat oikein eli osasivat epäillä huijausta ja katkaisivat puhelun.
Vuosi vankeutta
Oikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vuoden vankeutta. 30-vuotias romanimies on lukuisia kertoja syyllistynyt rikoksiin ja saanut vankilatuomioita.
Näiden rikosten tekoaikaan hän oli ehdonalaisessa.
Lähes poikkeuksetta valepoliisijutuissa tekijät ovat olleet romaneja.