Jääkiekko saapui Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1946 perustettu Torpedo Minsk nousi ensi kerran Neuvostoliiton mestaruussarjaan 1950.
Faktoja Valko-Venäjästä
Asukasluku: 9,5 miljoonaa
Jääkiekkoilijoita (miehet): 1 600
Jäähalleja: 38
Aiempia MM-turnauksia yhteensä (A-sarja): 18
A-sarjassa jatkuvasti vuodesta: 2005
Minskin johtava kiekkoseura (joka vaihtoi usein nimeään: Spartak, Torpedo tai Dynamo) pelasi aika ajoin mestaruustasolla sijoittuen parhaimmillaan 11:nneksi (1989). Neuvostoliiton maajoukkueissa ei juuri valkovenäläisiä pelaajia esiintynyt.
Neuvostoliiton hajottua 1991 Valko-Venäjä aloitti oman MM-historiansa C-sarjasta 1994. A-sarjassa maa pelasi ensi kerran Sveitsin turnauksessa 1998. Aiemmin samana vuonna Valko-Venäjä esiintyi Naganon olympiakisoissa, jossa se selviytyi 8 parhaan joukkoon. MM-kilpailussa Valko-Venäjä on kahdesti (2001 ja 2003) pudonnut B-sarjaan mutta pompannut heti seuraavana vuonna takaisin. Paras MM-saavutus on kuudes sija Riikan turnauksesta 2006. Puolivälieräottelunsa se hävisi Suomelle 0–4. Toisen kerran playoffeihin maa pääsi Bernissä 2009. Valko-Venäjä voitti lohkopeleissä rangaistuslaukauksin sekä Slovakian että Suomen (2–1) ja hävisi puolivälierissä Venäjälle vain 3–4. Tukholman 2013 MM-turnauksessa Valko-Venäjä sijoittui 14:nneksi.
Yksi voitto Suomesta
Parhaiten Valko-Venäjän jääkiekkojoukkue muistetaan kuitenkin Salt Lake Cityn olympiakisoista 2002. Se hävisi välierälohkossa kaikki kolme otteluaan (Suomelle 8–1), mutta kukisti puolivälierässä puhtaalla pelillä siihen asti edenneen Ruotsin 4–3. Ratkaisumaalin laukoi Tommy Salon kypärän kautta puolustaja Vladimir Kopat. Välierän Valko-Venäjä hävisi Kanadalle 1–7 ja pronssiottelun Venäjälle 2–7. Vancouverin olympialaisissa 2010 Valko-Venäjä oli yhdeksäs. Sotshin 2014 olympiaturnauksessa maa ei pelannut kärsittyään karsinnoissa 2-4-tappion Slovenialle.
Valko-Venäjän jääkiekko on nauttinut itsevaltaisesti maata johtavan presidentin Aleksandr Lukašenkon suosiota. Maan kiekkoilutasoa on nostanut 2008 KHL-seuraksi (uudelleen) perustettu Dynamo Minsk, jonka leivissä pelaa moni maan maajoukkuemies. 2014 MM-kisojen päänäyttämö, vuonna 2010 avattu Minsk-Arena (15 000 katsojaa), kuuluu KHL:n upeimpiin peliareenoihin.
Valko-Venäjän ainoa MM-voitto Suomesta tuli Zürichissä 2009. Suomi oli voittanut siihen mennessä kaikki pelinsä, mutta jatkolohkon toisen kierroksen peli Valko-Venäjää vastaan päättyi jatkoajan jälkeen 1–1. Voittomaalikilpailun ratkaisuosuman iski Oleg Antonenko. Suomi voitti seuraavaksi Kanadan ja sijoittui lohkon kakkoseksi. Puolivälieriin selviytyi neljänneltä sijalta myös Valko-Venäjä. Suomi hävisi puolivälierän USA:lle 2–3 ja Valko-Venäjä Venäjälle 3–4.
Vuoden 2012 MM-turnauksessa Helsingissä Valko-Venäjää valmensi suomalainen Kari Heikkilä. Joukkue voitti Kazakstanin mutta hävisi muut kuusi otteluaan ja sijoittui 14:nneksi.
Minskin 2014 kotikisoissaan Valko-Venäjä eteni puolivälieriin, jossa tappio tuli Ruotsille 2-3-lukemin ja kisaisännille kirjattiin turnauksen seitsemäs sija.
2015 kisoissa Valko-Venäjä selviytyi jälleen pudotuspeleihin. Puolivälierässä tuleva maailmanmestari Kanada pöllytti kuitenkin valkovenäläisiä tylyin lukemin 9–0. Loppusijoitus oli jälleen seitsemäs.
Venäjän kevään 2016 kisoissa Valko-Venäjä päätyi 12. sijalle voitettuaan Ranskan ja Slovakian. Myös Pariisissa 2017 tie päättyi alkulohkoon.
Valko-Venäjän MM-joukkue 2018
Maalivahdit:
Vitali Trus, Neman Grodno (BLR)
Ivan Kulbakov, Quad City Mallards (ECHL)
Mihail Karnauhov, Dinamo-Molodetshno (BLR)
Puolustajat:
Vladimir Denisov, SaiPa (Liiga)
Roman Djukov, Saryjarka Karaganda (VHL)
Jevgeni Lisovets, Dinamo Minsk (KHL)
Kristian Henkel, Dinamo Minsk (KHL)
Nikita Ustinenko, Dinamo-Molodetshno (BLR)
Pavel Vorobei, KRS Heilongjiang (VHL)
Dmitri Korobov, Dinamo Minsk (KHL)
Stepan Falkovsky, Ontario Reign (AHL)
Hyökkääjät:
Pavel Razvadovski, Junost Minsk (BLR)
Artjom Demkov, Shahtjor Soligorsk (BLR)
Jegor Sharangovitsh, Dinamo Minsk (KHL)
Aleksandr Materuhin, Shahtjor Soligorsk (BLR)
Artjom Kislyi, Neman Grodno (BLR)
Charles Linglet, Dinamo Minsk (KHL)
Aleksandr Pavlovitsh, Dinamo Minsk (KHL)
Artjom Levsha, Neman Grodno (BLR)
Aleksandr Kitarov, Dinamo Minsk (KHL)
Jevgeni Kovyrshin, Dinamo Minsk (KHL)
Artur Gavrus, Dinamo-Molodetshno (BLR)
Maksim Sushko, Owen Sound Attack (OHL)
Geoff Platt, TsSKA Moskva (KHL)
Sergei Drozd, Dinamo Minsk (KHL)
Päävalmentaja: Dave Lewis (CAN)
Lähde: Urheilukirjasto