Suomessakin kärsitään valosaasteesta. Tuoreen selvityksen mukaan Helsingistä karkaa keinovaloa taivaalle enemmän kuin monista maailman suurkaupungeista. Valosaasteella on vaikutuksia sekä ihmisten että eläinten terveyteen. Euroopan ja Yhdysvallat käsittävässä tutkimuksessa poikkeuksellisen valoisiksi alueiksi luokiteltiin Pohjanmaa ja Uusimaa.
Keskellä pimeintä talvea saattaa olla vaikea uskoa, että myös Suomessa kärsitään valosaasteesta. Tuore selvitys kuitenkin kertoo, että Helsingistä karkaa keinovaloa taivaalle noin kuusi kertaa enemmän kuin maailman isoissa kaupungeissa keskimäärin.
– Suomessa käytetään valoa yksinkertaisesti aika paljon. Olemme teollistunut, hyvinvoiva maa, jossa pystytään valaisemaan paikkoja tehokkaasti. Meillä on pystytty ottamaan käyttöön myös uutta tekniikkaa, ledivalaistusta, joka on usein kirkkaampaa kuin aikaisempi valaistus, selittää erikoistutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta.
Helsingissä mietitään parhaillaan, miten valosaasteongelmaa voitaisiin vähentää.
Helsingissä selvitetään valosaasteongelmaa
Helsingissä on jo herätty ongelmaan.
– Haluamme tunnistaa, kuinka isoksi ongelmaksi valosaaste koetaan ja toisena osana on tämmöinen häiriövalo, mikä kiusaa ihmisiä. Näitä yritetään tunnistaa ja löytää ratkaisukeinoja, joilla vähennetään näitä ongelmia, toteaa Helsingin kaupungin valaistuspäällikkö Juhani Sandström.
Sandström epäilee, että talviset lumiolosuhteet saattavat olla syynä siihen, että Helsingistä on havaittu karkaavan taivaalle poikkeuksellisen paljon valoa.
– Jos tieto pitää paikkansa, ensimmäiseksi tulisi mieleen meidän lumiset olosuhteet, että lumi saattaa heijastaa sen alaspäin tarkoitetun valon takaisin taivaalle, pohtii Sandstöm.
Kaupunkiympäristössä on monenlaisia keinovalon lähteitä, jotka voivat olla häiritseviä.
Unihäiriöitä, syöpiä, ylipainoa, mielenterveysongelmia
Häiritsevää valoa tuottavat esimerkiksi liikenne, teollisuus, asutus, satamat ja lentokentät. Kotioloissa häiriövaloa tulee muun muassa kännyköistä ja tietokoneista.
Terveydelle haitallisinta on lyhytaaltoinen sininen valo. Seurauksena on unihäiriöitä, mutta vakavampiakin vaikutuksia voi tulla.
– Valoaltistus on liitetty syöpiin, ylipainon lisääntymiseen ja mielenterveysongelmiin. Yhtenä osatekijänä näiden taustalla saattaa olla se, että valo muuttaa elimistön luontaista vuorokausirytmiä, huomauttaa Lyytimäki.
Kasvihuoneet voivat valaista ympäristöään häiritsevästi.
Kasvihuoneet valaisevat ympäristöä
Helsinki ei suinkaan ole Suomen ainoa paikka, jossa valosaaste haittaa. Tähtitaivasta ei pysty ihailemaan läheskään kaikkialla. Suomen kirkkaimmaksi kunnaksi on mitattu Närpiö, jossa valaistut kasvihuoneet tuottavat häiriövaloa. Euroopan kirkkaimmin valaistujen alueiden listalle ovat päässeet Pohjanmaa ja Uusimaa.
Helsingissä pohditaan jo keinoja valosaasteen vähentämiseksi.
– Voidaan rajoittaa valojen kirkkauksia ja suuntaamisia ja määritellä erilaisia käyttöalueita erilaisille asioille. Kaikki turha valaisu on tarpeetonta ja siitä pitäisi päästä eroon, linjaa Sandström.
– Nykyään on älytekniikkaa, joka mahdollistaa hyvin tarkan valojen suuntaamisen ja suunnittelun tarpeen mukaan. Sen, että valoa tuotetaan silloin ja sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan eikä esimerkiksi valaista tyhjiä katuja ympäri yön, ehdottaa Lyytimäki.
Ihmisten lisäksi myös eläimet kärsivät valosaasteesta.
Eläimetkin kärsivät valosaasteesta
Ihmisten lisäksi eläimet kärsivät valosaasteesta. Se haittaa esimerkiksi lintujen, lepakoiden ja hyönteisten elämää.
– Luonnon kannalta ongelma on vielä isompi kuin ihmisten kannalta. Me ihmiset pystymme kohtuullisessa määrin suojautumaan sellaiselta valolta, joka me koetaan haitalliseksi, mutta eläimillä tällaista suojautumismahdollisuutta ei niin hyvin ole, toteaa Lyytimäki.
– Olemme selvittäneet ranta-alueiden valaistusperiaatteita. Se valmistuu tammikuun aikana. Siinä on otettu huomioon näitä luontoon liittyviä asioita. Häiriövalon suhteen on tarkoitus saada toimintaohjeet valmiiksi ensi vuoden aikana, kertoo Sandström.