Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon mielestä hyvät tavoitteet ja todellisuus eivät kohtaa hoitajamitoituksen ja päivähoidon pätevyysvaatimusten toteutuksessa.
Saarikko nosti asian esiin tänään avauspuheessaan keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa.
– Minulle kestävä päätöksenteko nyt ja tulevaisuudessa on myös sellaista, jossa pitää löytyä rohkeutta myöntää erheet sekä tunnistaa kohdat, joissa hyvä tavoite ei kohtaa todellisuutta. Näin on nyt käymässä vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen viimeistelyssä. Siksi voimaantuloa pitää siirtää eteenpäin ensi vuodesta, vaati Saarikko.
Hoitajamitoituksen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa uhkaa johtaa suuriin ongelmiin ja hoitopaikkojen vähenemiseen, koska hoitajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Hallituksessa SDP on suhtautunut hoitajamitoituksen viivästyttämiseen nihkeästi ja vasemmistoliitto avoimen kielteisesti.
Lue lisää: SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous: SDP ei valmis luopumaan hoitajamitoituksesta
Saarikko nosti esiin myös toisen päätöksen, jonka toteuttaminen näyttää aiheuttavan enemmän ongelmia kuin parantavan päivähoidon tilannetta.
– Toinenkin esimerkki: varhaiskasvatus ja päiväkotien arki. Viime vaalikaudella päättämämme laki veti henkilöstön koulutuksen kriteerit liian tiukalle. Pula ammattilaisista on ilmeinen. Korkeakoulutetuille sosionomeille pitää olla sijansa päiväkodeissa myös jatkossa. Olemme valmiit avaamaan keskustelun laista uudelleen, totesi Saarikko.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:00
Hoitajapula pahenee – tätä mieltä hoitajat ovat kriisin ratkaisuehdotuksista.
Talouteen tarvitaan kahden vaalikauden vakautusohjelma
Saarikko totesi puheessaan, että koronan ja Ukrainan sodan aiheuttama velkavuori oli väistämätön. Jatkossa talous on kuitenkin saatava parempaan tasapainoon.
– Liikaa menoja ja liian vähän tuloja. Se ei ole kestävää. Edessä on kahden vaalikauden mittainen talouden vakauttamisen ohjelma. Tässä onnistuminen edellyttää tietysti, että vastaavia uusia kriisejä ei enää tulisi, linjasi Saarikko.
Saarikon mukaan työnteko ja yrittäjyys ovat talouden vakauttamisen kulmakiviä.
– Edessä on vakauttamisen aika. Se tarkoittaa enemmän yrittäjyyttä, enemmän työtä tekeviä suomalaisia. Työnteon myötä talouden kasvua, kuvaili Saarikko.
Myös julkisia menoja pitää jatkossa rajoittaa.
– Ja kyllä, kaikkiaan tilanne tarkoittaa vähemmän uusia julkisia menoja, enemmän ihmisten vastuuta itsestään ja läheisistään.
Myös keskusta lupaa ummet ja lammet
Muiden hallituspuolueiden tavoin myös keskusta jakaa kesäkokouksessaan kaikenlaisia lupauksia ja ehdotuksia energian ja muiden hintojen nousun kompensoimiseksi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoi puheessaan, että eduskuntaryhmä tukee täysin puheenjohtaja Saarikon esitystä ylimääräisen lapsilisän maksamisesta.
Pylväs lisäsi, että eduskuntaryhmä tukee myös elinkeinoministeri Mika Lintilän esitystä sähkön arvonlisäveron alentamisesta.
Lue lisää: Elinkeinoministeri Lintilä väläytti asumistuen korotusta helpottamaan kotitalouksia sähkölaskuissa – "Kaikki tulevat katsomaan omaa energiankäyttöään"
– Valtaosa suomalaisista perheistä on pieni- ja keskituloisia. Lapsilisät menevät näissä kodeissa arjessa pärjäämiseen. Sähkön arvonlisäveron alentaminen vaikuttaisi ihmisten sähkölaskuihin nopeimmin ja suorimmin, perusteli Pylväs.
Puheenjohtaja Saarikko nosti esiin myös keskustan puoluekokouksen esityksen erityistalousalueiden perustamisesta taantuville alueille. Myös maa- ja metsätalouden asiat olivat vaatimuslistalla perinteiseen keskustatyyliin vahvasti esillä.
Saarikko pyrki valamaan eduskuntaryhmään uskoa, vaikka puolue on 11 prosentin kannatuksella selvässä kannatuskriisissä ja eduskuntavaalit lähestyvät.
– Kestävyys tässä lajissa on uskoa omaan tekemiseen, luottamusta omaan joukkueeseen silloinkin, kun vastatuuli hidastaa menoa eikä politiikan keihäs meinaa millään lentää, kuvaili Saarikko ja kannusti eduskuntaryhmää huippusuoritukseen vaalikauden lopuksi.