Kuten ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen, on myös alkoholiverotus usein keveämpää naapurin puolella.
Kesällä Viro ja Latvia leikkasivat kilvan alkoholiverotustaan ja syksyn alussa Suomen hallitus pidättäytyi tekemästä korotuksia alkoholiveroon ensi vuodelle.
Viinarallin hillitsemiseksi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on yrittänyt puuttua "epäterveeseen verokilpailuun". Tällä viikolla hän istui alas Viron ja Latvian kollegojensa kanssa Luxemburgissa euroryhmän kokouksen yhteydessä. Keskustelu sujui Lintilän mukaan hyvässä hengessä.
– Kaikki tunnistivat ja tunnustivat tämän problematiikan, joka alkoholiverotuksen ympärillä on ja toisaalta sen merkittävyyden jokaiselle maalle, Lintilä sanoo STT:lle.
Seuraavaksi keskusteluja jatketaan virkamiestasolla niin, että mukana on myös Liettua. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja saada selkoa kunkin maan pitkän tähtäimen alkoholiverosuunnitelmista. Lintilä sanoo, että vakaus ja ennustettavuus veropolitiikassa on tärkeää.
Lintilä muistuttaa: verotus jokaisen maan omissa käsissä
Lintilän mukaan ei ole kuitenkaan mahdollista, että Suomi sopisi Baltian maiden kanssa alkoholiveroprosentin yhtenäistämisestä.
– Veroero esimerkiksi meidän ja Latvian välillä on niin valtava, että se ei ole realistista.
Valtiovarainministeri muistuttaa, että verotus on lopulta jokaisen maan omissa käsissä. EU:ssa on säädetty alkoholijuomien valmisteveron vähimmäistasosta, mutta jäsenmaat voivat soveltaa korkeampia veroja halunsa mukaan.
Mies lastaa Alko 1000 Market -myymälästä ostamiaan alkoholijuomia auton takakonttiin Valkassa Pohjois-Latviassa vuonna 2017.
Lintilän mukaan tavoitteena on nyt se, että tietoa jakamalla ja asiasta keskustelemalla naapurien suunnitelmat eivät tulisi yllätyksinä ja näin kukin maa voisi suunnitella alkoholiveropolitiikkaansa pitkäjänteisemmin.
– Toivon mukaan sitten pikkuhiljaa nämä verokannatkin lähestyy (toisiaan).
Verokilvoittelua läpi Baltian
Suomen hallitus ei ole esittänyt kiristyksiä alkoholiveroon ensi vuoden budjettiin, vaikka hallitusohjelmassa on sitouduttu korottamaan alkoholiveroa 50 miljoonan euron edestä hallituskauden aikana.
Lue myös: Kiihtyykö viinaralli taas, kun Viro laskee veroaan? Sosiaali- ja terveysministeriö: Tuonti Virosta on merkityksetöntä, Suomen ei pidä ravata Viron perässä veropäätöksissä
Lintilä perusteli veronkorotuksen väliin jättämistä elokuussa sillä, että Suomi haluaa ensin seurata, miten Viron ja Latvian alkoholiverojen leikkaukset vaikuttavat. Lintilä toivoi tuolloin, että alkoholin "epäterveestä verokilpailusta" päästäisiin eroon.
Viro teki kesällä alkoholijuomien valmisteveroon 25 prosentin alennuksen, joka koski sekä mietoja että väkeviä juomia, mutta ei viiniä tai kuohuviiniä. Uusi linjaus nähtiin korjausliikkeenä vuoden 2017 ankaralle veronkiristykselle. Parin vuoden takaisen kiristyksen seurauksena viinaralli Viron etelänaapuriin Latviaan kiihtyi.
Viron veronalennuksen jälkeen Latvia kuitenkin ilmoitti väliaikaisesta 15 prosentin valmisteveron alennuksesta väkeville juomille.
Kilvoittelu ei jää vain Viron ja Latvian rajalle, vaan Lintilä huomauttaa, että vastaava tilanne on myös Latvian ja Liettuan rajalla.
Panimotuotteiden matkustajatuonti kasvussa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreissa alkoholin maahantuontitilastoissa näkyy, että oluiden ja muiden panimotuotteiden sekä mietojen viinien matkustajatuonti Suomeen on lisääntynyt. THL:n johtavan asiantuntijan Thomas Karlssonin mukaan voidaan olettaa, että Viron ja Latvian kesäiset veronalennukset ovat vaikuttaneet panimotuotteiden matkustajatuonnin kasvuun.
Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna yhteenlaskettu matkustajatuonti on vähentynyt 3,2 prosenttia viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden elokuun välillä, sillä väkevien alkoholituotteiden matkustajatuonti on supistunut huomattavasti.