Jopa viidesosa vanhustenhuollon yksiköistä ei pääse tavoiteltuun hoitajamitoitukseen, jossa yhtä vanhusta kohti pitäisi olla 0,5 hoitajaa.
MTV Uutiset selvitti THL:n ja Valviran keräämästä laajasta kyselyaineistosta, miten hyvin eri toimintayksiköissä asetetut hoitajatavoitteet toteutuvat. Kyselyssä on mukana noin 1600 vanhustenhuollon toimintayksikköä.
Kysely on osa vanhuspalvelulain toteutumisen seurantaa. Lain säätämisen yhteydessä hallitus totesi, että yksikään hoitopaikka ei vuoden 2014 lopussa saa alittaa vähimmäismitoituksia.
Osa alimitoittaa jo etukäteen
Kyselyaineistossa selvitettiin sekä toteutunutta että suunniteltua hoitajamitoitusta toukokuussa 2013.
Suunniteltu mitoitus oli alle suositellun 0,5:n lähes joka kymmenennessä hoitopaikassa. Joukossa on sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintayksiköitä.
Valvirassa tätä hämmästellään, sillä yksityisen sektorin hoitopaikat eivät saa edes lupaa aloittaa toimintaa, jos hoitajia on alle mitoituksen.
Toteutunut mitoitus alittaa suunnitellun lähes aina
Toteutuneen mitoituksen osalta 0,5 hoitajan suosituksen alitti viidesosa hoitopaikoista.
MTV Uutisten haastattelemien asiantuntijoiden mukaan liian tiukalle suunniteltu mitoitus johtaa käytännössä lähes aina siihen, että hoitajien toteutunut määrä jää alle suositusten.
Mitoitus pitäisi siis suunnitella alun perin suuremmaksi, jos suosituksesta halutaan pitää kiinni.
Kaarinan Palvelutalot Oy:n Värttinä-yksikössä 0,5:n tavoite ei toteudu läheskään joka päivä.
– Käytännössä työvuorossa se on paljon pienempi. Tämä on yleistä joka paikassa, ei vain meillä, kertoo toimitusjohtaja Minna Nieminen.
Niemisen mukaan hyvä hoito ei ole kiinni pelkästään mitoituksesta.
– Ne ovat kaksi eri asiaa. Tosiasia on kuitenkin se, että mitoitus, jolla täälläkin toimitaan, on ehdottomasti liian pieni.
Vuodeosastoilla tiukempi suositus – vain puolet yltää siihen
Suositus vanhustenhuollon henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi terveyskeskusten ja sairaaloiden pitkäaikaishoidon yksiköissä on 0,6 hoitajaa jokaista vanhusta kohti.
Lähes joka toisessa pitkäaikaishoidon yksikössä jäätiin kuitenkin alle tämän. Vain 37 prosenttia toimintayksiköistä pääsi suosituksen mukaiseen 0,6-0,7 hoitajaan potilasta kohden.
Toteutuvatko hallituksen lupaukset?
Vanhuspalvelulakiin ei säädetty hoitajamitoituksia eikä siihen edes kirjattu suositusta hyvästä hoidosta, jossa hoitajia olisi 0,7-0,8 yhtä vanhusta kohti. Sen sijaan ministeriö antoi laatusuosituksen, joka ei kuitenkaan sido hoitopaikkoja.
Lakia säädettäessä kansalle kuitenkin vakuutettiin, että mitoituksesta säädetään asetus, jos Suomessa yksikin yksikkö alittaa suositukset. Seuraava kysely tehdään loppuvuodesta.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola ei usko, että kaikki mitoituksia alittavat hoitopaikat korjaavat siihen mennessä tilanteensa.
SuPerin selvitysten mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimista joka viides alibudjetoi vuodesta toiseen. SuPer on tehnyt asiasta kantelun oikeusasiamiehelle.
– Kuntalain mukaan alibudjetointia ei saa olla. Uuden vanhuslain toteutuminen ja toimeenpano on täysin mahdotonta, jos sille ei edes myönnetä rahaa, Paavola sanoo.