Henkilöstömitoitus pienenee: "Ei voi pelkästään tuijottaa sitä, että säädetään jokin desimaali"

Hallitus päätti kehysriihessä, että iäkkäiden hoivan sitova vähimmäishenkilöstömitoitus pienennetään 0,6 työntekijään asukasta kohti nykyisestä 0,65:stä ensi vuoden alusta alkaen.

Käytännössä uusi mitoitus tarkoittaa, että 20:tä vanhusta kohti pitää olla vähintään 12 työntekijää. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä aikaa töissä, vaan he kiertävät eri vuoroissa ympäri vuorokauden.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi ennen kehysriihtä uskovansa, että vaikka minimi laskettaisiin lain tasolla, niin esimerkiksi aluehallintovirastot voisivat edelleenkin vaatia mitoituksen nostamista.

Valvontaviranomaiset eli aluehallintovirastot (avi) ja Valvira arvioivat yksityisen hoivakodin henkilöstömitoituksen riittävyyttä, kun palveluntuottaja hakee lupaa toiminnalleen. Arviointi perustuu kyseisen hoivakodin asiakkaiden palvelutarpeeseen.

Yksityisten hoitolaitosten toimiluvissa on tällä hetkellä määritelty, että mitoituksen tulee olla 0,65 tai sen yli, kertoo Hyvinvointiala HALI ry:n hoivajohtaja Arja Laitinen. Työnantajajärjestö Hyvinvointiala HALI ry edustaa palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä.

– Valvontaviranomaiset eli Valvira ja Avi nousevat tässä tosi suureen rooliin, eli laskevatko he mitoituksia sinne 0,6 vai edellyttävätkö he jatkossakin korkeampaa mitoitusta, sanoo Laitinen.

Tavoitteena 45 miljoonan säästö

Laitisen mukaan kyseessä on iso asia, koska mitoitukseen varattu raha otetaan hyvinvointialueilta pois.

– Jos todellisuudessa se ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömäärä ei laske, niin hyvinvointialueet ovat entistä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa.

Valtio hakee henkilöstömitoituksen laskulla ensi vuodesta alkaen 45 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Vuodesta 2028 alkaen vuosisäästöjä pitäisi kertyä 119 miljoonan euron verran.

Hallitus päätti myös, että vuoden 2028 alusta voimaantulevaksi tarkoitetusta 0,7 vähimmäismitoituksesta luovutaan kokonaan.

Hyvinvointialueille annetaan vähemmän rahaa, mutta niiden tulee kuitenkin tarjota tarvittavat palvelut.

Hoivan tarve vaihtelee

Valviran ylitarkastaja Marja-Leena Lantto kertoo, että joissain tapauksissa lakisääteinen henkilöstön vähimmäismitoitus ei ole riittävä.

– Ei voi pelkästään tuijottaa sitä, että meillä säädetään jokin desimaali, vaikka 0,6, vaan täytyy lähteä siitä, että mikä on oikeasti asiakkaiden palveluiden tarve ja että siihen kyetään vastaamaan, kertoo Lantto STT:lle.

Iäkkäillä asiakkailla toimintakyky yleensä vähitellen heikkenee ja siten hoidon ja avun tarve lisääntyy. Toisaalta jos vanhus joutuu esimerkiksi keuhkokuumeen vuoksi sairaalaan, niin toimintakyky voi olla sairaalasta paluun jälkeen viikkojen ajan heikompi.

Mitoitusta arvioidaan jo rekisteröintivaiheessa, jos tulevien asiakkaiden toimintakyky on tiedossa, kertoo Lantto. Jos tietoa ei ole, niin uuden lain voimaantulon jälkeen rekisteröinti tehdään todennäköisesti uudella 0,6-mitoituksella.

Valvontaviranomaiset voivat arvioida mitoitusta myös myöhemmin, jos yksikön toimintaa valvotaan.

Iäkkäiden palvelut ovat hyvinvointialueiden vastuulla. Hyvinvointialueiden omavalvontaan kuuluu oman palvelutuotannon valvonnan lisäksi ohjata ja valvoa yksityisiä palveluntuottajia.

Tarvittaessa ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksikköjä valvovat avit ja Valvira.

Lasketaanko teknologiaa mukaan mitoitukseen?

HALIn kanta on, että hoiva-avustajien määrää henkilöstömitoituksessa ei pidä vähentää.

– Jos mitoituksen lasku lähtee esimerkiksi niistä hoiva-avustajista, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, ettei myöskään sote-henkilöstöä ei vapaudu esimerkiksi perusterveydenhuollon tehtäviin, sanoo Arja Laitinen.

Toisena asiana hän nostaa teknologiaratkaisut, kuten koneellisen lääkkeenjakelun ja turvarannekkeet, tulisi huomioida henkilöstömitoituksessa.

HALIn mukaan henkilömitoituksessa tulisi huomioida myös teknologiaratkaisut, kuten koneellinen lääkkeenjakelu ja turvarannekkeet.

– Ne on oikeastaan ainoat toimenpiteet, joilla se numeromuutos saadaan kääntymään pienemmiksi kustannuksiksi.

Hallitus kertoo kehysriihipäätöksissään, että se jatkaa hallitusohjelman mukaisesti hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, "inhimillisen hyödyntämisen mahdollistamista henkilöstömitoituksen laskennassa".

Lue myös: Kehysriihen päätökset julki: Kokonaisveroaste ei nouse, arvonlisävero kiristyy 25,5 prosenttiin

Vainajia kuljetetaan Suomessa edestakaisin kunnasta toiseen: "Ruumishuoneisiin tarvitaan lisätilaa"

Eeva Lehtimäen kommentti: Raivaussahariihi pakettiin - lähes kaikki ovat tyytymättömiä, erityisesti eläkeläiset

STM: Jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä

Suklaan ja sähköautoilun verotus kiristyy – näistä verotoimista hallitus päätti