Vantaalaisessa Martinlaakson yhtenäiskoulussa on huomattu, että nopea puuttuminen kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin kannattaa. Konfliktien purkua ei saa jättää kesken.
Martinlaakson koulu Vantaalla on esimerkki opinahjosta, joka tutkitusti on onnistunut kouluhyvinvoinnin vaalimisessa ja kiusaamisen torjunnassa. Yksi osa nuorisotyön tiimiä on kymmenestä nuoresta koostuva oppilasryhmä.
– Meidän työtehtävänä on kulkea virkahupparit päällä välituntisin ja katsoa, mitä koulussa tapahtuu. Jos on hälyttävää, kuten kiusaamis- ja tappelutilanne, kerromme siitä aikuisille niin pian kuin mahdollista, kertoo oppilasryhmän jäsen, kahdeksasluokkalainen Erin Soininvaara.
Myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistuihin ilmoituksiin joukkotappeluista puututaan Martinlaakson koulussa hanakasti, vaikka tiedot saataisiinkin vapaa-ajalta.
Taustalla ryhmädynamiikka
Uudessa tutkimuksessa vertailtiin 41 yläkoulua, joista noin puolessa ei ole tehty nuorisotyötä lainkaan. Tutkimustuloksen mukaan pitkäjänteinen nuorisotyö kannattaa, koska se vähensi kiusaamista. Yhdeksi onnistuneeksi esimerkiksi on nostettu juuri Martinlaakson koulu.
– Vaikka kiusaaminen olisikin päällepäin kahden yksilön välistä toimintaa, todennäköisesti taustalla on ryhmädynamiikka. Luokka tai ryhmä hyväksyy kiusaamisen tai sitten ei hyväksy, kertoo erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta.
Tällaisella kokoonpanolla vantaalaisessa Martinlaakson yhtenäiskoulussa puututaan kiusaamiseen. Rehtori Riitta Kekäle korostaa, että vastuussa kouluhyvinvoinnista on kuitenkin koko koulu jokaista oppilasta myöten.
Yläkouluista saadut rohkaisevat tulokset kiusaamisen torjunnasta käyvät ilmi Kivijärven, tutkimusjohtaja Eila Kauppisen ja vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken tutkimuksesta. Artikkeli julkaistaan huhtikuun lopussa osana nuorisotyötä käsittelevää kirjaa Poikkeusoloista uuden kynnykselle – kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023.
Suomessa on tutkimuksen mukaan investoitu nuorisotyöhön kouluissa viimeisin kymmenen vuoden aikana – ja erityisesti kolmen viime vuoden aikana. Nyt kentällä jännitetään, kuinka valtiovallan leikkaustalkoot iskevät nuorisotyöhön.
– Kunnat tekevät nyt itsenäisesti päätökset, haluavatko ne jatkaa käytössä olevilla volyymeilla vai siirtävätkö ne vähentyviä resursseja nuorten vapaa-aikaan tai ilta-aikaan. Niitäkin tarvitaan, kuten nuorisotiloja. Helppoja päätöksiä nämä eivät kunnille ole, sanoo Kivijärvi.
Lue myös: Nuorisotutkija kouluammuskeluista: Käsiaseiden saatavuus on helppoa ja siitä pitäisi puhua enemmän
Kunnon jälkiseuranta toimii ennaltaehkäisynä
Kiusaaminen ja kouluväkivalta ovat nousseet taas aktiiviseen keskusteluun Vantaalla Viertolan koulussa 2. huhtikuuta tapahtuneen ampumisen yhteydessä.
Samassa kaupungissa Martinlaakson koulussa tiedetään, että yksi onnistumisen avain kiusaamisen vastaisessa työssä on laadukas jälkiseuranta.
– Sana kiirii muille, että vieläkin nämä haluavat kuulla meiltä tästä vanhasta keissistä. Kun tietoisuus leviää, ehkä vähemmän aletaan kiusata, toteaa opettaja Satu Sorvari.
– Oppilaat oppivat, että asiaa hoidetaan niin kauan, että se selviää, vahvistaa opettaja, vararehtori Kalle Salokannel vierestä.
– Nyt on ihan superhyvin toiminut tämä meidän juttu. On saatu tosi monta väkivaltatilannetta ehkäistyä, paljastaa kahdeksasluokkalainen Erin Soininvaara.