Vastaamo-uhrien juristi: Ihmisiä on päätynyt itsemurhaan tietomurron ja kiristyksen takia

Psykoterapiakeskus Vastaamon potilaita on päätynyt itsemurhaan tietojensa vuotamisen takia, kertoo useita tietomurron ja kiristyksen uhreja edustava juristi.

Noin 1 500:aa uhria edustavan lakitoimiston lakimies Jenni Raiskio haluaa kertoa asiasta julkisesti, koska tahtoo ihmisten ymmärtävän, miten vakavista rikoksista Vastaamo-jutussa on kyse.

Raiskio sanoo lakitoimistonsa saaneen yhteydenottoja ihmisiltä, joiden perheenjäsenet ovat riistäneet henkensä potilastietojensa tultua julkisuuteen.

– Osassa tapauksista uhri on riistänyt henkensä, kun tuli ilmi, että tiedot olivat vuotaneet. Osa on tehnyt itsemurhan rikosprosessin aikana. Sitten on niitä uhreja, jotka ovat itse kertoneet meille, että tilanne on ollut lähellä, koska tämä kaikki on ollut niin musertavaa, hän kertoo.

Hiljainen hetki oikeussalissa

Raiskio kertoi asiasta myös loppulausunnossaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa torstaina. Osana loppulausuntoaan hän pyysi oikeudelta luvan hiljaiseen hetkeen uhrien kunnioittamiseksi.

Raiskion mukaan salissa kaikki, syytetty Aleksanteri Kivimäki mukaan lukien, nousivat seisomaan ja osallistuivat hiljaiseen hetkeen.

Uhrien suuren määrän takia ja heidän yksityisyytensä suojelemiseksi heille on järjestetty erikseen salainen tila oikeudenkäynnin seuraamiseen. Raiskio kertoo saaneensa viestejä, että uhrien joukossa hänen loppulausuntonsa ja hiljainen hetki aiheuttivat suurta liikutusta.

– Se, mitä nämä teot ovat aiheuttaneet – ihan sama, kuka ne on tehnyt – on todella koko Suomen kansan tragedia, Raiskio sanoo.

"Lähes jokainen tuntee uhrin"

Aiemmin tällä viikolla syyttäjät sanoivat loppulausunnossaan, ettei millään rikoksella ole aiemmin aiheutettu yhtä suurta kärsimystä. Uhrien määrällä mitattuna rikosjuttu on Suomen historian suurin.

Vastaamolta viety ja verkossa julkaistu potilastietokanta sisälsi yli 33 000 ihmisen tietoja. Raiskio sanoo, että todellisuudessa uhrien määrä on monikertainen.

– Levitetyissä tiedoissa on arkaluonteista tietoa varsinaisen rikoksen uhrin eli terapia-asiakkaan itsensä lisäksi myös hänen lähipiirinsä kuuluvista henkilöistä. Uskon, että lähes jokaisen suomalaisen lähi- tai tuttavapiirissä on joku, joka on tämän rikoksen varsinainen uhri.

Hän korostaa, että myös Vastaamolle työskennelleet terapeutit ovat traumatisoituneet tapahtumasta.

– Osa ei ole pystynyt enää teon jälkeen palaamaan terapeutin työhön.

Oikeudenkäynti loppuu ensi viikolla

Rikoksista syytetään Aleksanteri Kivimäkeä, 26. Syyttäjien mukaan Kivimäki metsästi verkossa haavoittuvuuksia, joita voisi hyödyntää. Syyttäjien mukaan hän löysi sellaisen Vastaamosta ja sai sen kautta yrityksen potilastietokannan käsiinsä loppuvuodesta 2018.

Syyttäjät sanovat, että Kivimäki säilytti tietokantaa kaksi vuotta, kunnes syksyllä 2020 ryhtyi kiristämään sillä Vastaamoa ja sen potilaita. Syyttäjien mukaan Kivimäki myös julkaisi ensin osan ja lopulta vahingossa kaikki potilastiedot nettiin.

Syyttäjät vaativat Kivimäelle rikoksista seitsemän vuoden maksimirangaistusta. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Oikeudenkäynti loppuu ensi viikolla. Puolustuksen loppulausunto on vuorossa viimeisenä käsittelypäivänä perjantaina 8. maaliskuuta, jolloin käräjäoikeus todennäköisesti myös kertoo tuomionantopäivän.

Lue myös: Miksi Julius Kivimäki päätyi piilottelemaan poliisilta? Näin vastaa asianajaja