Kaikki Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat eivät syystä tai toisesta jää asumaan heille tarjottuihin vastaanottokeskuksiin. Keskuksen johtajien mukaan turvapaikanhakijoita lähtee säännöllisesti yksityismajoituksiin.
– Meiltä lähtee säännöllisesti turvapaikanhakijoita. Yleensä hakijalla on kontakteja, ystäviä tai sukulaisia, joiden luokse hän muuttaa asumaan, kertoo Etelä-Karjalan Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
– Meiltä on tällä hetkellä yksityismajoituksessa Oravaisissa kuusi ihmistä ja Pietarsaaressa 14. Vaikea sanoa, miksi he muuttavat, koska me tarjoamme oman asunnon, mutta sukulaiset vaikuttavat eniten, toteaa Pohjanmaalta Oravaisten ja Pietarsaaren vastaanottokeskusten johtaja Mats Hägglund.
Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksen mukaan vastaanottokeskuksista tulleiden raporttien mukaan reilut 1000 hakijaa asuu muualla kuin vastaanottokeskuksissa.
Sijainti on tärkeä
Myös syrjäisyys vaikuttaa. Kähkönen myöntää, että esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskuksesta on vaikea päästä vaikka Lappeenrantaan ilman kuljetusta.
– Turvapaikanhakijat voivat hakeutua isompaan kaupunkiin erityisesti silloin, kun sijainti ei välttämättä ole ideaali. Meillä on järjestetty kuljetuksia Lappeenrantaan kolme kertaa viikossa ja ne ovat olleet suosittuja, Kähkönen sanoo
Turvapaikanhakijoiden pitää kuitenkin olla kirjoilla jossain vastaanottokeskuksessa koko hakuprosessin ajan.
Esimerkiksi Kähkösen mukaan Helsingissä ja Tampereella on omat yksiköt, jotka käsittelevät yksityismajoituksessa olevien turvapaikkahakemuksia. Muualla vastaanottokeskus tarvittaessa hoitaa hakuprosessia.
– Voi olla, että meiltä pois muuttanut turvapaikanhakija muuttaa yksityismajoitukseen vaikka Savonlinnaan. Silloinme taidamme olla lähimpänä, ja hän on kirjoilla meillä, Kähkönen sanoo.
Yksityismajoitus tarkastetaan
Oravaisten vastaanottokeskuksen johtaja Hägglundin kokemuksen mukaan yksityismajoitukseen pääseminen ei kuitenkaan ole turvapaikanhakijoille helppoa.
– Kokemukseni mukaan turvapaikanhakijalla täytyy olla sukulaisia tai ystäviä, jotta hän pääsee yksityismajoitukseen. On myös löytynyt poika- tai tyttöystäviä, joiden luokse on muutettu. Vuokraa me emme tietystikään maksa.
Vastaanottokeskus pyrkii Kähkösen mukaan tarkastamaan myös paikan, johon turvapaikanhakija muuttaa.
– Pyrimme katsomaan, että asuinolosuhteet ovat säädylliset. Talonkirjaotteita olemme pyytäneet ja historiassa on ollut tapauksia, että kymmenenkin turvapaikanhakijaa on muuttanut yksityismajoitukseen samaan asuntoon, mikä on meidän mielestämme hieman liikaa. Täytyy myös varmistua siitä, ettei kukaan pyri tienaamaan tällä väärin perustein.
– Muuten yksityismajoitus toimii meidän näkökulmasta hyvin, kunhan henkilö on tavoitettavissa, Kähkönen linjaa.