Johdatti Suomen historialliseen MM-kultaan – lajilegenda tilittää: "Olemme olosuhteiden uhreja"

– Yhden pelaajan nenänpää näytti aika valkoiselta, listasi Veiterän valmentaja Joonas Ylä-Outinen sunnuntain ottelun jälkeen mahdolliset takaiskut.

Lappeenrannassa cupin loppuottelua oli katsomassa Suomen historialliseen maailmanmestaruuteen päävalmentajana johtanut Esko Tammilehto, 65. Suomalaismiehet juhlivat vuonna 2004 MM-kultaa finaalivastustaja Ruotsin kotikentällä. Lajiin uskottiin syntyvän nostetta.

– Silloin päästiin kaikenlaisiin gaaloihin. Sen vuoden sitä kesti, mutta pidemmälle MM-kulta ei kantanut. Olemme olosuhteiden uhreja. Vertaamme mielellään tilannetta Ruotsiin. Siellä on noin 80 isoa tekojäärataa ja kohta 20 jääpalloiluun soveltuvaa hallia, Tammilehto toteaa.

Suomessa hallia odotetaan yhä. Pääsarjaa pelataan Helsingissä, Lappeenrannassa, Porvoossa, Mikkelissä, Porissa, Varkaudessa, Oulussa ja Tammilehdon nykyisessä kotikaupungissa Jyväskylässä. Niissä pelataan isolla tekojääradalla, mutta muita sellaisia Suomessa on yhden käden sormin laskettava määrä.

– Ilahduttavaa on, että Sorsapuiston jääradan valmistumisen jälkeen Koovee on herätellyt jääpalloilua henkiin Tampereella, Tammilehto sanoo.

"Amatööriurheilua ammattilaisurheilun ehdoilla"

Veljekset Tuomas ja Tommi Määttä jääpalloilevat Venäjällä ammattilaisina. Esko Tammilehto pelasi 1980-luvulla kaksi kautta Ruotsissa. Sinne nykyään suuntaavat jääpalloilijat voivat pelata puolipäiväisinä Ruotsin pelikausiensa ajan, mutta Suomessa jääpalloilulla ei leivälle saa voita enempää.

Tammilehdoilla laji kulkee suvussa. Esko Tammilehdon kolmesta pojasta 27-vuotias Lasse Tammilehto on pelannut Bandyliigassa vuosikymmenen.

– Pelasin Jyväskylässä myös jalkapalloa ja jääkiekkoa, mutta jääpalloilun yhteisöllisyys houkutteli eniten. Tämä on meillä amatööriurheilua ammattilaisurheilun ehdoilla. Parina vuotena minua on tavoiteltu Ruotsin suunnalta, mutta lähinnä opiskelukuvioiden takia ainakin vielä on ollut vaikea lähteä sinne, kuvailee tuleva kauppatieteiden maisteri.

Jyväskylästä pelimatkat ovat asialliset, erityisesti kun pääsarjakartalta ovat 2000-luvulla kadonneet Imatra, Tornio ja Esko Tammilehdon kotikaupunki Kemi.

– Mielelläänhän Meri-Lapissa kävisi pelaamassa. Mummolaa siellä ei enää ole, mutta sydäntä lähellä se seutu on, Lasse Tammilehto sanoo.

Naisten sarjassa vain kolme joukkuetta

Esko Tammilehto on ollut eläkkeellä liikunnanopettajan työstä viisi vuotta. Jääpalloilusta hän ei ole jäänyt eläkkeelle. Viime kaudeltakin meriittilistalle kertyi MM-hopeaa, naisten maajoukkueen apuna. Jyväskylässä hän vetää JPS:lle pikkupoikien taitojäitä ja toisen asteen oppilaitosten akatemiavuoroja.

– Naisten MM-kisoissa olivat viime kaudella Ruotsi, me ja USA, kertoo Tammilehto, joka seurasi sunnuntaina Lappeenrannassa naisten SM-turnausta maajoukkueen porvoolaisen päävalmentajan Tomi Gröhnin kanssa.

Naisten jääpalloilu on aidointa amatööriurheilua. SM-mitalit ratkovat lappeenrantalainen Wiipurin Sudet, Porvoon Akilles ja Helsingin IFK.

– Pohjois-Suomen ja -Ruotsinkin tilanne sylettää minua. Kemiinkin olisi varmasti saatu iso tekojää, jos Veitsiluodon Vastus olisi ollut TUL:n eikä SVUL:n seura, Esko Tammilehto korostaa.

Tällä kaudella MM-mitaleista jääpalloilevat vain 19- ja 17-vuotiaat pojat. Vanhempi ikäluokka pelaa vajaan kahden viikon kuluttua Oslossa ja nuorempi Mikkelissä, jonne kisoihin ovat ilmoittautuneet Suomi, Ruotsi, Norja ja Intia.