Venäjän valtio on puuttunut maan lehdistönvapauteen rajulla kädellä tämän kevään ajan.
Useat valtion virallisesta totuudesta poikkeavat mediat, kuten Novaja Gazeta ja radiokanava Eho Moskvy, ovat joutuneet lopettamaan toimintansa maassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
Nyt Venäjä on alkanut rajoittaa myös suomalaisten medioiden toimintaa.
Pääsy Ilta-Sanomien verkkosivustoille estettiin Venäjällä, ja Yleisradion toimittaja Simo Ortamo nostettiin esimerkiksi ”epäeettisestä toimittajasta”.
Lue lisää: Yle ja IS: Venäjä on estänyt pääsyn Ilta-Sanomien verkkosivustolle Venäjällä – "Tämä oli jossain määrin odotettavissa"
Yleisradion ja Helsingin Sanomien verkkosivuja pääsee kuitenkin edelleen lukemaan normaalisti Venäjältä.
Ilta-Sanomien eston syy on kansalaisjärjestö Roskomsvobodan mukaan Venäjän hyökkäyksen siviiliuhreista kertonut venäjänkielinen artikkeli. Ilta-Sanomat kertoi eston tultua julki keskiviikkona, että se aikoo jatkaa juttujen julkaisemista venäjäksi myös vastaisuudessa.
Venäjän vastatoimet suomalaismedioita ja -toimittajia kohtaan eivät ole Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan yllättäviä.
– Venäjällä on nyt kova tarve estää kaikki valtion virallista totuutta haastavat tiedot keinolla millä hyvänsä. Tähän lukeutuu myös länsimaisten medioiden venäjänkielinen uutisointi, sillä niille on nyt todella paljon kysyntää, Lassila sanoo.
Tilanne eroaa Lassilan mukaan esimerkiksi vuodesta 2014, kun Venäjä valtasi Krimin. Silloin maan hallinto luotti siihen, että enemmistö kansasta olisi valtion puolella.
Lassila arvioi olevan vain ajan kysymys, milloin esimerkiksi Ylen venäjänkielisten verkkouutisten lukeminen estetään Venäjältä kokonaan.
– Olen yllättynyt, että sitä ei ole vielä tehty.
Yle on saanut olla vielä rauhassa Venäjän valvontakoneistolta
Ylen venäjänkieliset uutiset ovat saaneet kuitenkin olla ainakin toistaiseksi rauhassa Venäjän valvontakoneistolta.
Vastaava tuottaja Marko Krapu kertoo, että Novostin uutisia pääsee edelleen seuraamaan Venäjältä eikä minkäänlaisia verkkosivustolle pääsyn estoyrityksiä ole ollut havaittavissa.
– Viimeksi tänä aamuna tarkistin, että Ylen sivuille pääsee Venäjällä edelleen ilman VPN-yhteyttä eikä Yle ole kiellettyjen sivustojen listalla. Venäjän viranomaisetkaan eivät ole olleet meihin yhteydessä, Krapu sanoo.
Krapun mukaan tieto Ilta-Sanomiin kohdistuneesta estosta ei vaikuta myöskään Ylen venäjänkieliseen toimintaan millään tavalla.
– Meille on tärkeintä tarjota luotettavaa ja riippumatonta journalismia. Me emme luovuta tätä päätäntävaltaa missään tilanteessa toimituksen ulkopuolelle, hän painottaa.
Sinänsä suomalaisviestimen blokkaaminen ei tullut Krapulle yllätyksenä.
17:26
Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kertoo, kuinka diktaattori ottaa vallan mediasta.
– Ei se minua yllätä. Venäjä on blokannut aika monien muidenkin länsimaiden medioiden toimintaa viimeisten viikkojen aikana. On vain ollut ajan kysymys, milloin näitä tulee lisää.
Toimittajien Venäjä-tietämys on korostunut sodan aikana
Myös Helsingin Sanomien toimituksessa ei ole huomattu, että pääsyä heidän verkkosivuilleen olisi yritetty estää.
– Lähitulevaisuudesta ei voi kuitenkaan tietää, sanoo vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
– Jos sulkeminen tapahtuisi, se olisi suuri sääli sananvapaudelle.
Niemen mukaan Helsingin Sanomien Ukraina- ja Venäjä-uutisointiin ei ole yritetty vaikuttaa tavallista enempää.
Poikkeustilanne on korostanut Niemen mielestä Venäjän valtion ja kielen osaamisen tärkeyttä. Helsingin Sanomien toimitusta on vahvistettu yhdellä toimittajalla, joka keskittyy Venäjän- ja raja-alueiden tutkivaan raportointiin.
Lehti alkoi julkaista venäjänkielisiä uutisia Ukrainan sodasta tänä keväänä. Näitä uutisia luetaan päivittäin tuhansia kertoja.
– Se on merkittävä määrä siihen nähden, että meillä ei ole ollut venäjänkielistä uutisointia lähes kymmeneen vuoteen, Niemi sanoo.
Niemi ei osaa arvioida, lukevatko näitä uutisia enemmän Venäjällä vai Suomessa asuvat venäläiset. Venäjällä eniten lukijoita on suurkaupungeissa, kuten Pietarissa tai Moskovassa.
Ylen venäjänkielistä uutislähetystä on katsonut jopa 400 000 ihmistä päivässä
Yleisön kiinnostus on kasvanut merkittävästi myös Ylen venäjänkielisiä uutisia kohtaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopulla Ukrainaan.
Esimerkiksi Novostin tv-uutislähetysten katsojien määrä lähes tuplaantui sodan ensimmäisten päivien aikana, mikä tarkoittaa käytännössä lähes 400 000 päivittäistä katsojaa. Maaliskuussa kiinnostus hieman tasaantui, ja uutislähetys keräsi noin 300 000 päivittäistä katsojaa.
Nettipuolella puolestaan Suomesta tuleva kävijämäärä kasvoi hyökkäyksen ensimmäisten viikkojen aikana noin 70 prosenttia. Kolmen viikon jälkeen vierailijoiden määrä lähti laskuun, mutta silti luku on edelleen noin viidenneksen korkeampi kuin mitä oli alkuvuoden keskiarvo.
– Tammi- ja helmikuussa ennen sotaa verkkoliikenteestä Suomesta tuli noin 95 000 viikoittaista vierailua meidän sivuillemme, Krapu kertoo.
Kiinnostuksen kasvu näkyy myös Venäjältä tulevassa verkkoliikenteessä. Itänaapurista tulevan liikenteen osuus on tällä hetkellä noin 15 prosenttia, kun vielä ennen sotaa luku oli noin 12–14 prosentin luokkaa.
Yle Novostin toimintaidea perustuu siihen, että se kertoo uutisia Suomen tapahtumista venäjän kielellä.
Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen Novostin palvelulupausta kuitenkin laajennettiin niin, että Ukrainan tapahtumat ovat enemmän esillä myös ilman mahdollisia Suomi-kytköksiä.
– Me avasimme hetki hetkeltä -artikkelin, johon päivitämme päivittäin myös Ukrainan sodan tapahtumia, Krapu sanoo.
Kirjeenvaihtajat ja toimittajat nyt suurennuslasin alla
Venäjä on ottanut hampaisiinsa myös ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat ja toimittajat.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova nosti Ylen Pietarin-toimittaja Simo Ortamon esimerkiksi ”epäeettisestä toimittajasta” tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Ulkopoliittisen instituutin Lassila arvioi, että Venäjälle epäystävällisten maiden toimittajat joutuvat tulilinjalle nyt samalla tavalla kuin diplomaatit. Suomi ei ole tässä erityisasemassa, vaan on osa muita epäystävällisiä länsimaita.
– Kreml ei luota oman narratiivinsa vahvuuteen, kun se yrittää tällä tavalla vaikuttaa muiden maiden toimittajien työhön.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat veti kirjeenvaihtajansa väliaikaisesti Venäjältä, kun duuma hyväksyi lain, jolla kriminalisoitiin kaikki valtion virallisesta linjasta poikennut tieto Ukrainan sodasta.
– Halusimme silloin katsoa, tuleeko tästä jotain suoria toimenpiteitä ulkomaisia toimittajia kohtaan. Nämä toimet jäivät kuitenkin maltillisiksi, niin meidän kirjeenvaihtajamme pääsi palaamaan Moskovaan jo parin viikon jälkeen, päätoimittaja Niemi sanoo.
– Kansainvälinen media on yhä merkittävästi Moskovassa.
Toimitus on kuitenkin Niemen mukaan varautunut kaikkiin toimiin kirjeenvaihtajiensa turvallisuuden puolesta.
Venäjä syyttää ulkomaista mediaa vääristelystä ja valehtelusta
Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert ei pidä kovin yllättävänä Venäjän ulkoministeriön tiedottajan toimintaa keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Pietarin-toimittaja Ortamoa kohtaan.
17:26
Pettersson kertoo, mitä Venäjän mediakoneisto kertoo kansalaisilleen.
Ortamo nosti Ylen Ykkösaamun mediakatsauksessa tämän kuun alkupuolella esiin Venäjän valheellisia väitteitä Ukrainan tapahtumista. Ortamon puheet eivät miellyttäneet Venäjää.
Yle uutisoi Zaharovan puheista keskiviikkona illalla.
– Näin Venäjä toimii, se syyttää perusteetta ulkomaista mediaa vääristelystä ja valehtelusta. Ja pyrkii näin harhauttamaan sivuun olennaisesta, Taubert kuvaili tapahtunutta torstaina sähköpostitse STT:lle.
Hänen mukaansa vastaavanlaista tilannetta ei ole osunut Ylen kohdalle aiemmin.
Taubertin mukaan episodi ei aiheuta mitään toimia Ylessä.
– Jatkamme uutistyötä niin kuin tähänkin saakka. Tarkkailemme muutenkin Venäjän toimintaympäristöä ja työntekijöidemme turvallisuustilannetta erittäin tarkasti, hän sanoi.
Ortamo ei ole tällä hetkellä Venäjällä, vaan Suomessa. Hänen alun perinkin vuoden mittaiseksi sovittu pestinsä Venäjällä on päättymässä kuun lopussa. Taubertin mukaan Ortamo jatkaa töiden tekemistä Ylelle ja seuraa Venäjää varmasti jatkossakin tiiviisti.
Ylen Venäjän-kirjeenvaihtajana toimii suomenkielisellä puolella tällä hetkellä Erkka Mikkonen, minkä lisäksi Moskovassa on kaksi paikalta palkattua työntekijää. Svenska Ylen avustajana Pietarissa työskentelee toimittaja Anders Mård.
Taubertin mukaan toimintaympäristö on muuttunut Venäjällä aiempaa haastavammaksi.
Jotain nykytilanteesta kertoo esimerkiksi se, että Venäjällä voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion maan armeijaa koskevien "valeuutisten" levittämisestä.
– Olemme pyrkineet arvioimaan kirjeenvaihtajamme toimintaedellytyksiä eri tahojen kanssa erittäin huolellisesti ja toistaiseksi arviomme on ollut, että uutistyötä voi jatkaa. Näemme uutistyön Venäjältä tällä hetkellä äärimmäisen tärkeänä, Taubert kertoi.
Kirjeenvaihtajien turvallisuutta joudutaan arvioimaan jatkuvasti
Ulkopoliittisen instituutin Lassilan mukaan kirjeenvaihtajien on varauduttava nyt kaikkeen mahdolliseen. Kun tilanne Venäjällä kärjistyy, ei mitään mahdollisuuksia voi nyt sulkea pois.
– Juuri nyt kirjeenvaihtajilla ei ole vaaraa, kun ei ole toistaiseksi edetty sanoista tekoihin. Jos tilanne jatkaa huonontumistaan, tulisi kirjeenvaihtajien tulla pois maasta oman turvallisuutensa tähden, Lassila sanoo.
Helsingin Sanomien Niemen mukaan tilanne on nyt joka tapauksessa poikkeuksellinen.
– Joudumme arvioimaan toimittajien turvallisuutta Moskovassa ja Pietarissa nyt päivittäin. Hallituksen uudet lait ja toimet ovat niin monitulkintaisia, että ei voi tietää, miten autoritäärisen valtion viranomainen päättää käyttää niitä, Niemi sanoo.
Helsingin Sanomien tiedonvälitys Venäjältä tulee Niemen mukaan kuitenkin jatkumaan niin pitkään kuin on mahdollista. Lehti aikoo jatkaa Venäjä-uutisointia, vaikka sen verkkosivut estettäisiin Venäjältä tai kirjeenvaihtajien pitäisi poistua kokonaan maasta.
– Venäjän tilanne ei saa jäädä meidän lukijoiltamme pimentoon.
Kirjeenvaihtajien ja medioiden tilanne tuskin tulee helpottumaan Lassilan mukaan niin pitkään, kun Venäjän nykyhallinto on vallassa. Helpotusta ei ole tiedossa, ellei Venäjän poliittinen tilanne muutu merkittävästi.